Espanja ei voinut tarjota turisteille kahta sateista päivää peräkkäin. Aamupäivän aikana vielä satoi, mutta vain muodon vuoksi ja lopun päivää olikin sitten poutaista ja melkein lämmintäkin. Tämä kelpasi meille, vaikka mielellään olisimme lämpimämpääkin vastaanottaneet.
Aamu alkoi aamiaisella, joka on aikaisempia suppeampi, mutta
nyt kahvi oli hyvää. Pakkaaminen oli nopea, kuten aiemminkin ja olimme autossa
mukavasti ennen yhdeksää. Päivän ainoa haaste oli saada auto pois kellarista ja
sen jälkeen ajaminen olikin vain laskettelua eteenpäin. Ajo epäonnistui aluksi,
sillä lähdin väärään suuntaan ennen kuin puhelin alkoi kertomaan reittiä ja
meiltä meni Santiago de Compostelan aamuruuhkassa jonkin aikaa ennen kuin
Golfin keula osoitti oikeaan suuntaan.
Kesti toista tuntia ajaa Lugoon, jossa pysähdyttiin
pilvisessä, mutta poutaisessa aamupäivässä. Lugossa on säilynyt roomalaisten
rakentama kaupungin ympäröimä muuri täysin vahingoittumattomana. Ilmeisesti
missään muualla tällaista muuria ei ole säilynyt näin hyvin. Kiersin muuria
hipoen melkein koko ympyrän ennen kuin vastaamme tuli parkkihalli, mihin saimme
jätettyä auton. Parkkipaikan etsiminen usein on ollut kaikkein hankalin asia
kaupungeissa. Liikenne sujuu täällä yllättävän sujuvasti. Koohailua ei ole
ollut ollenkaan vaan ajetaan rauhallisesti ja annetaan kaistan vaihdossa tietä
turistillekin. Maanteilläkään ei kovin paljon ylitetä nopeusrajoituksia ja
sielläkin kunnioitus toisia kohtaan on parempi kuin osasin odottaa. Ehkä siihen
vaikuttaa myös se, että täällä suunnalla liikenne on aika väljää. Liikenteessä tapahtuu
kuitenkin paljon kaikkea. Eilen ajelin ihan rauhassa moottoritiellä 120 km/h,
kun näin edessäni suuren ämpärin keskellä kaistaani. Ehdin kiertää sen
ongelmitta, mutta jos en olisi ehtinyt, niin Golfin keula olisi ollut eri
muotoinen.
Vierailimme Lugossa pari tuntia ja visiitti oli oikein
mukava. Muurin sisäpuolella oli ihan tavallinen espanjalainen kaupunki, joskin
liikennettä siellä oli ymmärrettävästi kovin vähän. Menimme Plaza Mayorin
reunalle kahvilaan ja nautimme kahvit churrojen kera. Paikka oli kovin suosittu
ja äänekäs, mutta tunnelma kiva. Sen jälkeen kiersimme keskustassa sekä
nousimme kävelemään roomalaisten rakentaman muurin päälle. Minä nautin suuresti
muurista ja massiivisesta kokonaisuudesta. Mutta parasta kaupungissa oli
kenkäkauppa, mistä Seija osti itselleen uudet Sketchers-kengät. Vanhat olivat
vieläkin eilisen sateen jäljiltä märät ja niiden pohjat olivat kuluneet tasaisiksi,
joten kävely sateen liukastamilla laatoilla on ollut vaarallista. Nyt on
askellus varmaa ja tyylikästä.
Matkamme jatkui toista tuntia moottoritietä pitkin. Välillä tuli pieniä sadekuuroja, mutta ne eivät menoa haitanneet. Lugon ja Leónin puolivälissä poikkesimme pois moottoritieltä ja ajoimme kovin pieniä teitä pitkin Las Médulasiin. Siellä muinaiset roomalaiset aikoinaan harrastivat kullankaivuuta. He kaivoivat kallioon syviä tunneleita ja täyttivät ne vedellä aiheuttaen maanvyöryjä. Kun kaivuu lopetettiin, oli jäljellä hyvin erikoinen maisema. Maa on täällä rautapitoista ja sen vuoksi melko punaista. Maanvyöryjen tuloksena jäljelle jäi suuria punaisia kartioita ja seinämiä. Ajoimme ensin Las Médulasin kylään, mutta sieltä oli hankala päästä ihastelemaan erikoisia kukkuloita. Kiersimme Orellán kylään hyvin pieniä teitä pitkin ja kävelimme vajaan kilometrin Mirador de Orellániin. Sieltä oranssinpunaisia muodostelmiin oli erinomaiset näkymät.
Palasimme takaisin moottoritielle mutkikkaiden reittien kautta. Leóniin ajo kesti puolisen toista tuntia, mutta se oli vain mukavaa, koska ajaminen on kivaa. Matkan varrella ajoimme useasti pyhiinvaeltajien reitin vieressä. Lähellä Santiago de Compostelaan pyhiinvaeltajia tai ainakin kävelijöitä oli hyvin runsaasti. Vielä lähellä Leóniakin, josta vaelluksen päätepisteeseen on parisataa kilometriä, kulkijoita näkyi yllättävän paljon.
Lähestyminen reilun 100 000 asukkaan kaupunkiin oli
helppoa, mutta aivan keskustassa, jossa hotellimme Barceló Leon Conde Luna
sijaitsee, liikenne oli jo tiiviimpää. Haukansilmä vieressäni havaitsi
parkkihallin suuren liikenneympyrän reunalla. Minä ajoin ympyrän uudestaan
ympäri ja kartanlukijan ohjeiden mukaisesti löysin reitin halliin, jonne
jätimme Golfin odottamaan huomista. Otimme tavarat mukaamme ja kirjauduimme
hotelliin. Hintataso Espanjassa on oikein mukava. Huone, joka on varsin tilava,
Leónin keskustassa neljän tähden hotellissa aamiaisella maksoi noin sata euroa.
Bensiini ja diesel maksavat noin 1,70 euroa litralta ja esimerkiksi kaksi
kahvia churroilla on viisi euroa.
León on kaunis kaupunki. Täällä on paljon todella hienoja rakennuksia, joskin väliin on tungettu melko outoja taloja. Kokonaisuus on kuitenkin erittäin mukava. Käytimme poutaisen illan tutustuen keskustaan ja sen kauniisiin rakennuksiin. Todennäköisesti kaupungin kuuluisin rakennus on Gaudín suunnittelema Casa Botiles, joka on keskustan näkyvällä paikalla hyvin miellyttävä silmäänpistävä monumentti. Kaupungin komeat kirkot ovat myös hienoja katseltavia. Ensimmäisenä menimme kuitenkin syömään, sillä edellinen ruoka oli Lugossa kymmeneltä nautitut churrot. Ravintola oli mukava ja ruoat oikein maistuvia. Seija kaipasi salaattia ja sai sellaisen. Minä otin pientä nautaa ja annos oli erinomainen sekä maultaan että kooltaan. Kiersimme vielä melko laajasti kaupungin keskustaa ja nautimme monista oikein hienoista rakennuksista. Ilta oli melko lämmin, vaikka voimakas tuuli yritti sitä viilentää. Kiertelyn lopuksi ajauduimme kävelykadulle ja päätimme käydä vielä yksillä juomilla ennen paluuta hotellille. Ulkoa ravintola näytti aika tavalliselta, mutta sinne ei kuulunut kovaääninen musiikki eikä näkynyt diskovalot. Onneksi olemme nuorekkaita sekä näöltä että asenteilta, joten käynti oli ihan mukava, etenkin kun Eini ei esiintynyt.
Tämä taisi olla tämän matkan paras päivä, ainakin minun mielestäni. Ellei sitten huominen tuo yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti