1.11.2017 Katoomba

Kävin puoli seitsemältä hakemassa Edenin pääkadulta (ainoalta kadulta) avoinna olevasta kahvilasta kahvit. Huomasin, että täällä oman kylän poikia arvostetaan enemmän kuin rahaa tuovia turisteja, sillä paikallisille tuotiin tilatut kahvit pöytään, mutta minun piti hakea omat sumppini tiskiltä. Kahvin kera meillä oli aamiaisena puuroa, jolla pääsimme jälleen pitkälle. Oli vielä kovin hiljaista ja ilma viileää poistuessamme Edenistä, joka ei sitten ihan paratiisi ollutkaan, vaikka siellä kaunista olikin.

Me lähdimme ajamaan kohti pohjoista seuraten rannikkoa pieniä teitä kulkien. Ajoimme harhaan jo ennen ensimmäistä kymmentä kilometriä Pambula Beachillä. Harhaan ajon huomatessani tein u-käännöksen ja palasin takaisin kohti oikeata reittiä. Äkkiä Minna huudahti hyvin innostuneesti ja sain selville, että hän oli nähnyt talon pihalla kengurun. Minä tein uuden u-käännöksen ja palasin parikymmentä metriä omakotitalon eteen, missä näimme muutaman metrin päässä yli metrin korkuisen vaaleanruskean kengurun, jonka vieressä oli reilun puolen metrin korkuinen lapsikenguru sekä hieman kauempana alle 40 sentin korkuinen vauvakenguru. Ne eivät meistä suuremmin piitanneet, joskin vauvakenguru hetken tuijotti autossa istuvia tavallista vaaleampia olentoja. Ne söivät ruohoa ennen kuin loikkivat rauhallisesti tiehensä. Kenguruita on olemassa 65 eri lajia. Emme tiedä mikä laji tässä oli kyseessä, mutta meistä ne olivat vain kenguruita. Minä tein kolmannen u-käännöksen ja pääsin jatkamaan matkaa Merimbulaan. Päivän aikana näimme enemmän kenguruita kuin tällä matkalla aikaisemmin yhteensä. Useimmat niistä olivat kaukana kedoilla, mutta kahdesti näimme kengurun aivan tien vierellä. Ne olivat selvästi eri lajia kuin nämä ensimmäiset, sillä ne olivat tummempia ja pienempiä. Kaikille oli kuitenkin yhteistä, että ne hyppivät ja olivat kenguruita.

Ajoimme noin sata kilometriä rannikon tuntumassa ihaillen hienoja maisemia ja katsellen mukavan näköisiä kyliä. Elämä näyttää täällä olevan mukavan verkkaista, sillä kukaan ei näyttänyt olevan menossa mihinkään, ei ainakaan kiireellä. Menimme katsomaan yhtä tavallista hienompaa hiekkarantaa, johon löivät huikean suuret aallot. Taivas oli lähes pilvetön, mutta siitä huolimatta lämpötila ei vielä noussut yli kahdenkymmenen eikä päivän paras lukemakaan ollut kuin 23 astetta.

Batemans Bayn kohdalta poistuimme rannikolta ajaen Kings Highwayta aina Canberraan saakka. Heti rannikolta poistuttuamme alkoi tie nousta jyrkästi ja rannikon tuntuman matala kasvillisuus vaihtui korkeiksi eukalyptusmetsiksi. Puut olivat hyvin vaikuttavia ja meidän mielestä ne olisivat sopineet erittäin hyvin koalille, mutta ainoatakaan emme koko päivän aikana nähneet. Vielä enemmän toivoimme näkevämme vompatteja, mutta yhtään hengissä olevaa ei näköpiiriimme ilmestynyt.

Rinteiden jälkeen ajelimme kumpuilevilla laitumilla, joiden vihreästä ruohosta nauttivat niin lampaat kuin lehmätkin. Ajoimme muutaman pienen kaupungin halki, kunnes saavuimme Canberraan. Se perustettiin vuonna 1908, kun Sydney ja Melbourne eivät päässeet sopuun, kummasta tulisi pääkaupunki. Niinpä ne päättivät perustaa kokonaan uuden kaupungin. Kaupungin suunnittelukilpailussa toiseksi tuli Eliel Saarinen. Todennäköisesti päätös oli korruptoitunut, sillä Griffinin suunnitelma oli aivan susi ja Elielin olisi varmasti ollut huomattavasti parempi. Me ajoimme kaupungin halki kolmeen otteeseen, mutta emme silti saaneet selville mitä Griffin oli ajatellut ja mihin hän oli piilottanut kaikki ruokapaikat. Walter Burley Griffin oli suunnitellut järven molemmille puolille todella suuret liikenneympyrät, joita oli kiva ajaa, mutta muuta järkeä niissä ei ollutkaan. Olin jo poistumassa koko kaupungista, kun päätin kurvata suuremman, eteläisen, ympyrän keskelle katsomaan Parlamenttitaloa.

Laaja ja aika kummallinen rakennus oli laitettu laakean kukkulan keskelle ja rakennuksen huipulle oli sysätty neljän suuren, vinon metallipalkin keskelle valtava lipputanko, jonka huipulla liehui Australian lippu. Otin muutaman kuvan matalasta rakennuksesta, jonka edessä hortoili vain muutama turisti. Olimme jo lähdössä pois autiolta pihalta, kun päätimme kuitenkin mennä katsomaan rakennuksen ovensuuta. Siellä oli avoin ovi eteiseen, missä melkein kymmenen virkapukuista henkilöä odotti meitä turvatarkastukseen, jonka helposti selvitimme. Poliitikot olivat tekemässä jotain muuta tärkeätä, joten me pääsimme katsomaan sekä edustajienhuonetta että senaattia, jotka olivat kovin samanlaisia. Pääsimme hissillä myös rakennuksen katolle, mutta sielläkin Griffin olisi tarvinnut apua suunnitelmiinsa. Kävimme Parlamenttitalon kahviossa syömässä päivän keiton, sillä kaupungissa ei muita ruokapaikkoja näyttänyt olevan.

Poistuimme kaupungista ajaen kolmannen kerran järven yli ja poistuen pohjoiseen moottoritietä M23 pitkin. Se oli Sydneyhyn menevä tie, jota ajoimme Goulburniin saakka. Olin suunnitellut yöpyvämme täällä, mutta en ollut varannut hotellia. Kello oli vasta neljä, joten päätimme jatkaa matkaa pohjoiseen emmekä jääneet tähän melko tylsäntuntuiseen paikaan. Kun ei varaa hotellia, on mahdollista muuttaa suunnitelmia lennosta. Yöpaikan varaaminen etukäteen puolestaan tuo turvallisuutta ja varmuutta yöpaikan suhteen erityisesti isoissa kaupungeissa.

Meillä oli vajaan kahden tunnin ajo Katoombaan reitin kiertäessä komeat Blue Mountainsit. Jouduimme ajamaan Oberonin kautta, koska muutakaan reittiä ei ollut. Eukalyptusmetsien jälkeen nousimme yli kilometrin korkeuteen, jolloin vuoret ja laaksot tarjosivat meille hienoja näkymiä. Oli vielä valoisaa, kun saavuimme Katoombaan. Pienessä kaupungissa oli muutama katu, mutta jo ensimmäiseltä löysimme hotellin, josta meille löytyi melko huokea ja sopiva huone. Pian majoittumisen jälkeen lähdimme etsimään sopivaa ravintolaa. Suurin osa kaupungin ravintoloista oli pikasellaisia, jotka eivät meihin vedonneet. Menimme katsomaan pubin ruokatarjontaa, mutta sieltä minä valitsin vain mukavan makuisen alen, mutta kumpikaan ei löytänyt mieleistä ruokaa. Palasimme huoneeseen ruokakaupan kautta, mistä löysimme molemmille hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Tämä päivä meni lähinnä ajamiseen, mutta se tarjosi meille oikein mukavasti katsottavaa kenguruista parlamenttitaloon.