4.7.2018 Dubrovnik

Tuli sitten rantalomakin vietettyä. Puoli tuntia uintia ja kymmenen minuuttia kuivattelua rantahiekalla. En olisi mennyt uimaan, jos olisin tiennyt veden olevan noin kylmää. Viime vuonna uin kahdesti, mutta eiköhän se jää poikkeukselliseksi ja täksi vuodeksi jää tämä kerta.

Kiersimme iltapäivään saakka Dubrovnikin viihtyisässä keskustassa. Kävimme syömässä hyvin, jotta saimme kulutettua kunat pois. Minun meriahven oli oikein maistuvaa eikä Seija omasta ruoastaan valittanut. Tuntui kuin tänään oli Dubrovnikin päivistä kaiken kuumin. Seija on mennyt jotenkin epäkuntoon, koska hän sanoi varjossa olevan parempi kuin auringonpaisteessa. Istahdimme viimeiseksi terassille, mistä oli erinomaiset näkymät yli Välimeren. Sitten oli aika käydä vielä asunnolla ja siitä hiljalleen odottamaan bussia, joka veisi meidät lentokentälle. Illan suussa lennämme Helsinkiin ja huomenna kotiin.

Matka Itä-Euroopassa oli oikein mielenkiintoinen ja aika erilainen kuin monet aikaisemmat matkat ja hyvä niin. Seijan mittarin mukaan otimme matkalla yli 300 000 askelta, mikä teki yli 200 kilometriä kävelyä, joten ei ollut huono matka. Seuraavaa odotellessa!