Foz du Iguaçu

Olin vielä tämän päivän Foz du Iguaçussa, vaikka olisin jo joutanut lähteä eteenpäin. Olin alun perin suunnitellut, että kävisin katsomassa putousta myös Argentiinan puolella. Julkisilla liikennevälineillä se kuitenkin osoittautui turhan hankalaksi ja aikaa vieväksi. Tarjolla olisi järjestettyjä retkiä, mutta sellaisen hinta olisi ollut noin 150 euroa. Olin kuitenkin nähnyt putoukset jo Brasilian puolelta, joten 150 euroa tuntia liian paljolta nähdä ne uudestaan toisesta vinkkelistä, vaikka aivan mahtavat putoukset ovatkin.

Päätin kuitenkin mennä putousten lähelle katsomaan lintuja Parque des Avesiin. Se on iso lintutarha, jossa on runsaasti Etelä-Amerikan harvinaisia lintuja. Ymmärsin, että iso osa linnuista on tuotu tarhaan loukkaantuneina tai salakuljetuksesta vapautettuina. Puistoon pääsi sillä samalla bussilla numero 120, jolla olen toistuvasti ajellut. Täällä paikallisbusseihin mennään sisään keulasta, maksetaan kuskille ja siiten pitää vielä mennä kapeasta ja hyvin jäykästä portista sisään. Tähän asti olen siinä onnistunut, mutta nyt tönäisin vahingossa kädelläni porttia niin että se pyörähti. Ilmeisesti portissa on laskuri, joka tarkistaa, että maksu on otettu kaikilta. Niinpä kuski ei voinut päästää minua portista, ilmeisesti, ja hän osoitti minut menemään hänen takanaan olevalle penkillä, joita ei portin kuskin puolella ollut muita. Siinä minä istuin koko matkan esimerkkinä muille, että miten käy, jos ei osaa mennä portista sisään.

Päivä oli jälleen aurinkoinen ja vaikka muutama pilvi taivaalla lipui, ei sadetta aamupäivän aikana tullut ja lämpötila oli varmaan 30 asteen tietämillä suurimman osan päivästä. Lintupuistossa oli aika paljon ihmisiä, kuten heitä on kaikkialla. Onneksi alue oli varsin suuri ja kuljettava polku kiersi häkistä ja alueesta toiseen, jolloin tilaa oli ihan mukavasti eivätkä ihmiset kovin paljon toisiaan häirinneet. Reitti kulki oikeassa sademetsässä, joten linnuille sopivat puitteet oli ollut helppo tehdä tai ainakaan metsää ei tarvinnut rakentaa. Metsän siimeksessä oli viileämpää ja viihtyisämpää kuin sen ulkopuolella. Eteneminen tapahtui tasaista polkua pitkin eikä siltä tietenkään saanut poistua.

Linnut pidetään häkeissä, jotta ne eivät lentäisi pois ja nämä ovat sen verran uhattuja lajeja, että niiden säilymistä halutaan edistää. Häkit olivat todella suuria osille linnuista ja toisilla pienempiä, ilmeisesti tarpeiden mukaan. Toki vapaana olisi parasta, mutta jos vapaana olo merkitsisi koko lajin katoamista niin hyvä näin. Aika moni tipu otti aamupäivän kuumat hetket rauhallisesti eivätkä juuri liikkuneet. Osa näytti olevan täydessä unessa. Sitten oli hyvin virkeällä päällä olevia lintuja, jotka lensivät häkeissään, lörpöttelivät oikein voimakkaalla äänellä ja söivät siemeniä. Hämmästyttävän suuret ara-papukaijat ja kirkkaan punaiset iibikset taisivat olla kaikkein virkeimpiä. Osa pienemmistä papukaijoista istuskeli aidan kaiteella eikä pelännyt lainkaan ohikulkevia ihmisiä. Vihreät linnut vaikuttivat nauttivan huomiosta ja olivat mielissään, kun niille tuotiin näytteille monenlaisia ihmisiä. Erityisesti hyvin harvinainen todella valkoinen yksilö sai paikalliset papukaijat ihmettelemään. Poistuessani yhdestä häkistä säikäytti minut vapaana kulkeva metrin mittainen lisko.

Oikein miellyttävän ja rauhallisen kierroksen jälkeen menin paikan ravintolaan syömään, vaikka se ei varmasti järkevin ruokapaikka olekaan, mutta minulle se oli siinä ja minulla oli nälkä. Nyt en löytänyt lasten annosta ja niinpä annos olikin aivan liian suuri eikä kana niin kummallista ollutkaan. Paluumatkan bussilla 120 sain tehtyä muiden matkustajien joukossa, sillä todella paneuduin portin aukaisemiseen. Bussin ilmastointi ei toiminut kuin nimeksi, joten olin todella hikinen, mitä tosin olin ollut suurimman osan päivästä, kun palasin hotellille. Kävin saman tien suihkussa, josta on ensimmäisen aamun jälkeen tullut pelkästään kylmää vettä. Täällä taitaa olla vain yhtä vettä kerrallaan tarjolla.

Lepotauon jälkeen suunnittelin meneväni käymään Brasilian ja Paraguayn välisellä sillalla käyttäen bussia, mutta vähän ennen kuin olin lähdössä, tuli melko voimakas ukkoskuuro. Kovin kauan se ei kestänyt, mutta taivas jäi pilviseksi enkä viitsinyt riskeerata toista sadetta kastelijakseni. Sillan sijaan tein vielä kierroksen Foz du Iguaçussa, joskaan se ei tuottanut minulle yhtään parempaa tunnelmaa tästä kaupungista. Sunnuntai-iltana kulkijat olivat harvassa ja kaupat kiinni. Kävin huoltoasemalta ostamassa vettä ja samalla ostin iltapalaksi jonkinlaisen paistetun pötkön. Tällaiset paistokset ovat joka kerta iso arvoitus. Ensimmäinen pelko on, että on ostanut makean pötkön suolaisen sijasta ja seuraava on, että pötkö maistuu kamalalle. Nyt ostos oli kelvollinen. Se oli suolainen, sisällä oli kinkkua ja maku oli riittävä. Portugali on osoittautunut hyvin vaikeaksi kieleksi! Minä en ymmärrä edes kirjoitetusta tekstistä juuri mitään, saati sitten puhutusta. Opin viimeinkin mitä kiitos on tällä kielellä ja sekin meinaa ääntyä joka kerta eri tavalla. Onneksi kohta pääsen espanjankieliselle alueelle, jolloin ainakin nämä ongelmat loppuvat. Pitäisi vaan ymmärtää portugalin sijasta espanjaa. Tosin en voi espanjaa ymmärtää ainakaan yhtään huonommin kuin portugalia, joten parempaan ollaan menossa.

Brasiliassa ovat asiat sujuneet ihan hyvin lukuun ottamatta tietenkin tuota vaikeaa kieltä. Ihmiset ovat olleet ihan ystävällisiä. Täälläkin ihmiset ymmärtävät osoittelun tarkoituksen ja sen avulla moni asia on selvinnyt. Hotelleissa on osattu englantia ja kulkuvälineissä olen tarjonnut joko lipun tai rahaa ja eteenpäin on päästy. Toki moni asia jää tekemättä, koska ei millään pysty paikallisille kertomaan monimutkaisempia tai edes yksinkertaisia asioita, mutta kaikkea ei voi saada. Edelleenkään en ole kokenut mitään uhkaavaa tai edes oikeasti ikävää, paitsi ehkä sen Aaltosen Jyrkin sukulaisen rumat sanat Riossa. Huono-osaisia tässä maassa näyttää olevan paljon, mutta heillä on ihan tarpeeksi omia ongelmia, että välittäisivät minusta. Rio oli yllättävän siisti, ainakin siellä, missä minä liikuin. Roskia ei kaduilla ollut. Tämä kaupunki sen sijaan on huomattavasti roskaisempi.