Leeds

Lento Lontooseen laskeutui Heathrow’n kentälle melkein 20 minuuttia etuajassa. Se kostautui, sillä porttimme ei ollut vielä vapautunut ja jouduimme odottamaan yli kymmenen minuuttia sen vapautumista. Voitimme ajassa siis hieman. Muodollisuudet sujuivat ongelmitta ja olimme pian laukkuinemme odottamassa kyytiä autovuokraamon luokse. Sekin odotus palkittiin ja sujuvasti pääsimme vuokraamolle. Alle puolen tunnin saimme auton allemme ja pääsimme lähtemään liikkeelle. Minut valittiin kuskiksi, joten siirryin ratin taakse asettamaan hallintalaitteita itselleni sopiviksi.

Lähdin ajamaan järkevän varovaisesti, jotta pääsin sinuiksi uuden auton kanssa. Lentokentän ympärillä oli aika monta kiemuraa, muttemme ajaneet kuin kerran harhaan. Mikko ohjasi minut kätevästi moottoritielle, jota lähdimme ajamaan pohjoista kohden. Vuokraamossa oli tarjolla rannekkeita, joissa luki ”Drive on the left side”, mutta onnistuin pysymään oikealla puolella ilman sen apua. Moottoritiellä oli hyvin paljon autoja ja välillä jopa ruuhkaa. Suur-Lontoon alueen ulkopuolella liikenne hieman väljeni, joskin koko päivän autoja riitti useammalle kaistalle.

Olimme syöneet hyvin kevyen aamiaisen Helsingin lentokentällä ja Finnairin mustikkamehun energia alkoi olla kulutettu, joten kaipasimme jotain ruokaa. Ajoimme pieneen St Albansin kaupunkiin, jonka kapeilla kaduilla oli hyvin ruuhkaista. Onnistuimme löytämään pysäköintipaikan hieman keskustan ulkopuolelta ja teimme lyhyen kiertokävelyn keskustassa. Kaupungin keskustassa oli hyvin suuri kirkko, jota kävimme katsomassa. Kirkko oli erikoisesti jaettu kahteen osaan; munkkien puoleen ja rahvaan osaan. Kirkon yhteydessä oli mukava kahvio, jossa söimme sämpylät ja joimme kahvit. Meillä oli vielä pitkä ajomatka Leedsiin, joten jätimme St Albansin taaksemme.

Meillä oli selkeä reitti Leedsiin pitkin M1-moottoritietä. Leveä tie ohitti monet tunnetut englantilaiset kaupungit, mutta niissä emme nyt ehtineet käymään, vaikka mielelläni olisin niissä vieraillut. Ajo sujui ihan mukavasti vilkkaasta liikenteestä huolimatta. Välillä tietyöt hieman hidastivat menoa. Vaille neljä saavuimme Leedsiin, joka on aika iso kaupunki. Sen keskustaan ajo oli hieman haastavaa, mutta onneksi kartanluku toimi ja pääsimme majapaikkamme tuntumaan. Auton saimme John Lewis -tavaratalon pysäköintihalliin eikä sieltä ollut kuin lyhyt kävely varaamaamme yöpaikkaan. Leedsin hotellit olivat yllättävän kalliita eikä niitä ollut kovin paljon tarjolla. Onnistuimme hankkimaan huoneiston keskustan vierestä korkeasta kerrostalosta. Kahden makuuhuoneen asunto oli oikein viihtyisä, vaikka olikin melko tyyris.

Leedsissä oli jonkin verran komeita rakennuksia, mutta kokonaisuutena kaupunki ei kovin viehättävää kuvaa antanut. Tämä on ollut teollisuuskaupunki ja sellainen kuva meille siitä jäi tältä käynniltä. Emme tosin kovin paljoin ehtineet kaupunkia kiertää, joten mielikuvat syntyivät ydinkeskustan perusteella. Näihin kuviin vaikutti suuresti myös lauantai. Oli vasta myöhäinen iltapäivä ja meno kaduilla oli jo hyvin vilkasta. Monet olivat ostosreissulla, mutta varmaan yhtä moni oli jo viettämässä bileiltaa. Ohitimme yllättävän monta naisten polttariporukkaa, jotka olivat pukeutuneet hyvin kevyesti ja pitivät päihtyneinä kovaa meteliä, vaikkei kello ollut vielä kuuttakaan. Myös miesporukoita oli liikkeellä, mutta he olivat yleensä vaihtamassa pubia eikä heillä ollut aikaa möykätä ennen kuin pääsivät tuopin ääreen.

Meillekin maistui lasilliset ja niitä menimme nauttimaan The Ship -pubiin. Se oli aivan täynnä ihmisiä, musiikki soi voimakkaasti ja kaikki puhuivat hyvin kovalla äänellä. Tämä oli Meghanin ensimmäinen käynti englantilaisessa pubissa eikä hän sitä varmasti unohda ikinä. Meillä oli kova nälkä, mutta pubissa ei enää tarjoiltu ruokaa, joten joimme vain oluet ja siiderit. Keskustelusta ei tullut oikein mitään metelin vuoksi, mutta kokemus oli ihan hauska. Uskon, että ehdimme vielä käymään pubissa, jossa voimme kertoa siellä toisillemme, miten viihtyisä pub on.

Aloimme metsästää ravintolaa, minne pääsisimme syömään. Kävelymatkan varrella oli muutama turhan hieno paikka, jokunen meluisa pub, pari aivan täysinäistä ravintolaa ja enemmänkin pikaruokapaikkoja, mutta mikään niistä ei meille kelvannut. Lopulta näimme kiinalaisen ravintolan, jossa oli mukavasti tilaa eikä siellä ollut kovaa meteliä. Jokaisella oli maistuva ateria.

Parhaimmillaan lämpötila kohosi 14 asteeseen, mutta illan suussa sitä ei ollut enää kymmentäkään. Päivä oli ollut jo varsin pitkä, joten päätimme palata takaisin asunnollemme. Miehet katselivat jonkin aikaa snookerin MM-kisoja naisten mennessä nukkumaan aiemmin. Huoneistossa oli hyvä netti, mutta sen sai asennettua puhelimeen QR-koodin kautta. En kuitenkaan keksinyt miten olisin saanut sen tietokoneelle, joten en pystynyt siirtämään blogia luettavaksi.