Skotlannin lämpimät ilmat loppuivat eikä tänään ollut kuin
13 astetta lämmintä. Se taitaa kuitenkin olla ihan mukavasti verrattuna Suomen
lämpötiloihin. Lämmintä ei siis ollut, mutta sentään vähän satoi, ettei kaikki
olisi ollut liian mukavaa. Meillä oli kovin rauhallinen aamu, sillä menoja ei
ollut suunniteltu mihinkään suuntaan. Kahdeksan jälkeen alkoi vessan ovi käydä
ja suihkussa pistäytyi yksi jos toinenkin. Jukka otti jälleen aamiaiskokinroolin
ja hän oli siinä edelleen paras mahdollinen. Aamiaisen jälkeen aloimme
valmistautua kohtaamaan Edinburgh, mutta suurempaa kiirettä emme pitäneet.
Kohta yhdeltätoista poistuimme kämpiltä ja lähdimme
kulkemaan Dalry Roadia kohti itää. Pääsimme noin 300 metriä, kun piti pysähtyä
pubiin tarkkailemaan tilannetta. Tämä oli tyypillinen tämän maan pub ja oikein
viihtyisä, vaikka tähän aikaan seuraa oli varsin vähän. Tähän pubiin olisi
voinut jäädä pitemmäksikin aikaa, mutta myös Edinburgh houkutti. Jari ja Jukka
lähtivät omille poluilleen hankkimaan kotiin tuliaisia. He molemmat onnistuivat
tehtävissään ja tuliaisia näyttäisi olevan tulossa ainakin joillekin perheen
jäsenille. Petteri ja minä lähdimme omille teillemme, sillä meidän ei tarvinnut
enää ostaa tuliaisia. Petteri on ne jo hankkinut ja minä ostan niitä myöhemmin,
jos sille päälle satun.
Lampsimme Petterin kanssa Edinburghin New Townista kohti
maan parlamenttia. Edinburghin vanha kaupunki sekä sen lähellä oleva uusi
kaupunki, joka rakennettiin 1800-luvulla, kuuluvat Unescon maailmanperintölistalle.
Valinta on erinomainen, sillä niin uusi kaupunki kuin vanha kaupunkikin ovat erinomaisen
hienoja paikkoja kulkea ja katsella. Uusi kaupunki on rakennettu ruutukaavaan
ja hienon näköiset ruskean vaaleat rakennukset ovat ilo arkkitehtuuria tuntemattomallekin
silmälle. Vanha kaupunki sen sijaan on rakennettu hyvin monipuolisen näköiseksi
korkean kukkulan rinteille, jolloin jokainen rakennus on tehty sen muotoiseksi
kuin se paikalleen sopii.
Petterin kanssa kävelimme Skotlannin parlamenttia katsomaan.
Ensin katselimme useamman rakennuksen parlamenttina, mutta ne eivät sitten
parlamentti olleetkaan. Välillä meidän piti käydä pubissa suojautumassa
tihkusateelta. Lopulta löysimme parlamentin, mutta se ei ollut ihan niin hieno
kuin olin luullut. Jatkoimme vanhaan kaupunkiin ja siellä Royal Milelle, mikä
on kaupungin kuuluisin mailin pätkä. Se johtaa kukkulan huipulla olevalle
linnalle, ja on todella komea hienojen rakennusten reunustama katu. Me olimme
siellä kävelleet jo muutaman kerran aiemmin, joten nyt oikaisimme lyhyen
käynnin jälkeen takaisin uuteen kaupunkiin.
Tapasimme ostoshurmasta toipuneet Jarin ja Jukan Princes
Streetillä, missä oli hyvin paljon kulkijoita. Bank holiday piinaa meitä
täälläkin. Menimme syömään viimeisen kerran pubiin, missä saimme tälläkin
kertaa energiapitoista ruokaa huokealla hinnalla. Pubien ruoat ovat ihan kivoja
välillä, mutta on hyvä, että seuraavaan sellaiseen on taas aikaa. Kotimatkalla
oli muutama pub, joissa pistäydyimme ennen kuin palasimme asunnolle
valmistautumaan huomiseen hyvin aikaiseen herätykseen.
Minun flunssa alkaa olla jo voitettu, mutta vierestä alkaa miestä
sortua. Petteri on yskinyt jo pari päivää ja Jukalla alkaa ääni sortua uhkaavan
taudin edessä. Jari on vielä hyvävointinen, mutta miten pitkään. He kuitenkin
saivat suoritettua matkan terveinä, mikä on asian hyvä puoli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti