Tuli sitten rantalomakin vietettyä. Puoli tuntia uintia ja
kymmenen minuuttia kuivattelua rantahiekalla. En olisi mennyt uimaan, jos
olisin tiennyt veden olevan noin kylmää. Viime vuonna uin kahdesti, mutta eiköhän
se jää poikkeukselliseksi ja täksi vuodeksi jää tämä kerta.
Kiersimme iltapäivään saakka Dubrovnikin viihtyisässä keskustassa.
Kävimme syömässä hyvin, jotta saimme kulutettua kunat pois. Minun meriahven oli
oikein maistuvaa eikä Seija omasta ruoastaan valittanut. Tuntui kuin tänään oli
Dubrovnikin päivistä kaiken kuumin. Seija on mennyt jotenkin epäkuntoon, koska
hän sanoi varjossa olevan parempi kuin auringonpaisteessa. Istahdimme
viimeiseksi terassille, mistä oli erinomaiset näkymät yli Välimeren. Sitten oli
aika käydä vielä asunnolla ja siitä hiljalleen odottamaan bussia, joka veisi
meidät lentokentälle. Illan suussa lennämme Helsinkiin ja huomenna kotiin.
Matka Itä-Euroopassa oli oikein mielenkiintoinen ja aika
erilainen kuin monet aikaisemmat matkat ja hyvä niin. Seijan mittarin mukaan
otimme matkalla yli 300 000 askelta, mikä teki yli 200 kilometriä kävelyä,
joten ei ollut huono matka. Seuraavaa odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti