Yö Valenciassa oli parempi kuin edellinen Madridissa. Ainakin minä nukuin syvää unta tietämättä, että oikeasti olin Espanjassa. Taisin tehdä taas monta tuntia töitä ilman että olisin siitä saanut palkkaa. Heräsimme kahdeksan aikoihin ilman kellon soittoa. Emme olleet alun perin varanneet hotellin aamiaista, mutta onneksi sen saattoi hankkia myös näin aamulla. Tarjonta oli oikein runsas ja monipuolinen. Kahviautomaatti aiheutti rouvalla alkuhankaluuksia. Ensimmäinen kupillinen näytti ja varmaan olisi myös maistunut tiskivedeltä, sillä hän ei arvannut laittaa kahvipatruunaa paikoilleen.
Yhdeksän jälkeen puin sortsit ja t-paidan ylleni kohtaamaan lämpimän päivän. Puoliso laittoi päälleen nilkkoihin saakka ulottuvan mekon, joka on kuulemma mukavan viileä. Aurinko oli jo noussut lämmittämään aamua kävellessämme suoraan Alacant-asemalle. Matkasimme saman reitin kuin eilen, mutta vastakkaiseen suuntaan. Espanjassa maskin käyttö on pakollista julkisessa liikenteessä, mutta ei missään muualla. Suurimmalla osalla matkustajista oli maski suun edessä, mutta se otettiin heti pois kulkuneuvosta noustua eikä juuri kenelläkään ollut maskia muualla. Ehkä käytäntö vähensi tartuntoja, joskin minä hieman sitä epäilen.
Palasimme Valencian suurelle akvaariolle eli Oceanogràficille. Saavuimme paikalle vähän ennen kymmentä ja jo silloin siellä oli paljon ihmisiä. Onneksi paikka on hyvin suuri, joten ahtautta ei syntynyt. Jonotimme lippuja toistakymmentä minuuttia, vaikkei edessämme ollut montaakaan ihmistä. Lipunmyynti sujui hämmästyttävän hitaasti ja vielä jouduimme kokemaan kiilaamista, vieläpä opettajien toimesta. Saimme kuitenkin reilun 30 euron hintaiset liput ja pääsimme katselemaan kaloja ja meren nisäkkäitä.
Oceanogràfic on todella suuri paikka, johon kuuluu parisenkymmentä erilaista kokonaisuutta. Suuressa akvaariossa ui suuria haita ja valtaisia rauskuja sekä monia suuria tavallisemman näköisiä kaloja. Kaikkia niitä oli oikein kiva katsella. Mielestämme kaikkein mukavinta oli katsella kahden maitovalaan uimista suuressa altaassaan. Ihmeellistä miten vaivattomasti nelimetriset valaat uivat ja sukelsivat. Ne näyttivät iloisilta, mutta toki olisi paljon mukavampaa, jos ne saisivat uiskennella kylmillä kotivesissään vapaina. Delfinaario herätti samanlaisia tunteita, vaikka delfiinit näyttivät pitävän touhusta, mutteivät ilmaiset silakat vapautta voita. Lukuisten kalojen lisäksi nähtävillä oli pingviinejä ja suuressa pyöreässä häkissä erilaisia iibiksiä ja muita kahlaajia. Myös krokotiileillä oli oma iso allas. Omassa aitauksessaan eleli puolen kymmentä valtavan kokoista kilpikonnaa. Niillä oli sopivasti ruokailutauko, mikä sai ne hyvin vireiksi, tosin vain kilpikonnien mittakaavalla. Käynti oli todella minun mieleeni ja vaimokin vaikutti pitävän paikasta. Siellä oli sopivasti ihmisiä eikä juurikaan niiden aiheuttamia häiriöitä.
Meillä oli tarkoitus käydä nauttimassa jotain juotavaa kaloja katsellen, mutta sopivaa kahvilaa ei ollut tarjolla. Niinpä poistuimme paikalta janoisina päämääränä pysähtyä mahdollisimman pian johonkin kivaan kahvilaan. Tiedekeskuksen tienoilla ei mitään sopivaa paikkaa näkynyt, mutta melko pian päästyämme tavalliseen kaupunkiin tuli vastaan kivan näköinen Feliz-ravintolan terassi. Seija otti kivennäisveden, mutta minä valitsin paikallisen Turia-oluen. Lähes tyhjällä terassilla oli mukava istuskella ja olla lyhyellä lomalla.
Keskustaan oli muutaman kilometrin matka. Se sujui mukavasti kävellen ja kaupunkia katsellen. Keskustan ulkopuolella kaupunki oli kivan näköinen monine vihreine puistokatuineen. Lämpöä oli hieman yli hellerajan, joten senkin puolesta olo oli oikein viihtyisä. Saavuimme keskustaan vähän vaille kaksi. Muistimme, että kaupungin kuuluista kauppahalli oli auki vain kahteen saakka. Kiiruhdimme hallille, mihin ehdimme muutama minuutti ennen kahta. Suurin osa kojuista oli jo kiinni, mikä oli harmi, mutta ehdimme sentään näkemään komea rakennuksen sisältä.
Menimme lounaalle vanhassa kaupungissa Baltasar-ravintolaan. Otimme päivän annoksen, joka maksoi vain 13 euroa hengeltä. Siihen kuului alkusalaatit, pääruoka, Seijalla paistettu kana ja minulla hake-kala, sekä jälkiruoka. Seijan kana oli kuulemma hyvää, mutta minä en ollut kovin tyytyväinen kalanpalaani. Ravintola oli lähes täynnä asiakkaita, mutta tarjoilu oli siitä huolimatta nopeata ja hyvää.
Meillä oli vielä aikaa ennen junan lähtöä, joten kiertelimme El Carmenin kaupunginosassa. Siellä oli kapeita kujia ja hieman ränsistynyttä, mutta kuitenkin mukavan näköistä. Ihmisiä kulki vähän eikä autoja juuri lainkaan. Hiljalleen kuljimme hotellille päin käyden puoli viiden aikoihin hakemassa reppumme respasta. Siitä marssimme hissukseen asemalle, missä olimme tuntia ennen junan lähtöä. Istuskelimme asemaravintolan terassilla katsellen aseman hiljakseen vilkastuvan asiakkaista. Madridin juna toi paljon matkustajia Valenciaan ja heidän mentyä tahoilleen siirryimme me vaunuun numero kahdeksan. Reppumme läpivalaistiin, mutta mitään luvatonta ei niistä löytynyt. Tällä kertaa saimme istua vierekkäin, joten sain katsella häiriöttä maaseudun maisemia.
Olimme Madridissa vähän vaille kahdeksan. Olimme aiemmin vierailleet Madridissa, joten päätimme jättää keskustan käymättä ja ajaa metrolla suoraan Barajasissa sijaitsevaan hotelliin. Jouduimme tekemään kaksi vaihtoa, mutta meno oli muuten helppoa ja selkeätä. Olimme hankkineet metrokortin jo ensimmäisenä päivänä. Nyt meidän piti vain ladata lisää rahaa kortteihin. Barajasin kaupunginosa näytti aika tylsältä, mutta emme tulleet tänne viihtymään vaan nukkumaan. Hotellimme löytyi 300 metrin päästä metroasemasta. Paikka ei ollut kovinkaan viihtyisä, mutta sopi hyvin yöpymiseen lentokentän lähellä. Huone maksoi noin sata euroa, mikä oli mukavan halpa matkan muihin huoneisiin verrattuna. Hotellihuoneiden hinnat olivat huomattavan kalliita sekä Madridissa että Valenciassa. Ilmeisesti koronan jälkeen matkustaminen on lisääntynyt huomattavasti ja kysyntä on nostanut hintoja. Ynseä virkailija otti meidät vastaan hotellilla ja antoi meille avaimet ensimmäisen kerroksen huoneeseen. Kävimme kadun toisella puolella syömässä pienen iltapalan ennen kuin palasimme huoneeseen nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti