sunnuntai 21. toukokuuta 2017

21.5.2017 Bowmore

Skotlantiin lopulta pääsimme, vaikka kello paikallista aikaa oli jo melkein kymmenen. Haahuilimme jonkin aikaa lentokentän ulkopuolella etsien pysäkkiä, josta meidät kyyditettiin Green Motion -autovuokraamoon. Matkaa oli vain toista kilometriä, mutta kävellen siirtyminen olisi ollut hyvin hankalaa. Auton vuokraamisessa tuli pieniä mutkia. Meidän debit-credit kortti aiheutti hankaluuksia. Vuokraamo ei pystynyt tekemään sillä jotain varausta, joten jouduimme alentamaan auton omavastuuta. Sitten menimme paljastamaan, että matkamme suuntautuu saarille. Sinne ei saanut mennä ilman toista vakuutusta ja niin vuokrahinta nousi kokonaisuudessaan lähes kaksinkertaiseksi alkuperäisestä. Vuokraamon työntekijä tunsi sääliä meitä kohtaan ja hän antoi meille hieman alennusta sekä vuokraamon parhaimman auton. Nyt meillä on sellainen lulla, etten ole ikinä ennen sen tasoista autoa vuokrannut. Mitsubishi Outlander on suuri ja komea hybridiauto. En tiedä kulkeeko se ydinvoimalla vai millä, mutta ainakin se oli niin hiljainen, että käynnistyksen jälkeen ei edes tiennyt onko se käynnissä. Takapenkkikin oli hetken hiljaa mykistyttyään nahkapenkeille istuuduttuessaan.

En ollut tällaista autoa ikinä ennen ajanut, mutta Falkirkiin oli päästävä. Skotlantiin laskeutunut pimeys ei lähtöä auttanut. Poistuin epävarmasti vuokraamon pihalta ja oikaisin maksullisen pysäköintialueen kautta. Muut eivät uskoneet, että se onnistuisi ilman maksua, mutta niin vain läpi pääsin. Jukan suunnistuksen avulla pääsin moottoritielle, missä kiihdytin Mitsubishin sallittuun 70 mph nopeuteen. Minulla oli peilien kanssa ongelmia, sillä niistä ei nähnyt taaksepäin, minkä johdosta ne olivat oikeastaan tarpeettomat. Sain ne korjattua pysähdyttyäni sopivassa kohdassa asiaa tutkimaan. Vieruspenkiltä ei tullut muuta apua kuin raikuvaa naurua, kun peilit väärän napin painalluksella siirtyivät lepoasentoon.

Lopulta sain auton hallintaan ja aloin nauttia ajosta hyvällä autolla. Melkein saman tien saavuimme jo Falkirkiin ja löysimme hotellinkin yhden ylimääräisen keskustakierroksen jälkeen. Antonine Hotel oli mukavan huokea ja huoneemme olivat aivan kelvolliset lyhyen yön viettoon. Kello oli vartin yli kaksitoista, joten kevyen Skotlannin tervetuliasviskin maistamisen jälkeen lähdimme kaikki nukkumaan.

Kahdeksalta olimme kaikki hereillä ja melkein kaikki hyvissä voimissa. Jukalla oli ajovuoro ja hän sai auton saman tien hallintaan. Ajoimme Glasgowin kautta kohti länttä. Liikenne ei sunnuntaina kovin vilkasta ollut, mutta siitä huolimatta aika hitaasti keskustassa edettiin. Melko pian ohitimme Loch Lomondin erittäin kauniin järven, jonka maisemat olivat meille tuttuja jo aikaisemmilta Skotlannin matkoilta. Olimme hyvin tyytyväisiä, kun pääsimme pois Helsingin helteistä Skotlannin miellyttävään noin yhdeksän asteen viileyteen. Alkanut sade ei haitannut lainkaan, kun istuimme autossa. Nautimme ihan hyvän aamiaisen tien varren kuppilassa ja sitten jatkoimme ajoa yhtäjaksoisesti Kennacraigiin, mistä lautta Islayn saarelle lähti yhdeltä eikä meillä ollut liikaa aikaa tuhlattavana. Olimme satamassa riittävän aikaisin, kuten oli tarkoitus. Vaikka sade oli loppunut, niin kovan tuulen vuoksi ei ulkona paljon viitsinyt kuljeskella.

Kahden tunnin lauttamatka oli yllätyksetön, koska olimme nähneet nämä erittäin hienot maisemat jo muutaman kerran aikaisemmin. Islayn ja Juran saarten karut, mutta omalla tavallaan erittäin kauniit rannat herättivät jälleen ansaittua ihastusta. Melkein kahden tunnin lauttamatkan jälkeen oli enää varttitunnin matka Bowmoren kylään, joka on saaren suurin kaupunki. Tosin kaupunki on aika komea ilmaisu tästä muutaman kadun kattavasta paikasta. Majapaikkamme oli komeasti Main Streetin alussa aivan torin kulmauksessa, joten sijainti on paras mahdollinen. Ikkunasta näkyi hienon näköinen Bowmoren tislaamo.
Hinta kahden makuuhuoneen asunnosta oli erittäin kohtuullinen. Aamiainen tosin puuttuu, mutta elän toivossa, että joku sellaisen osaa tehdä.


Päivä oli sen verran pitkällä, että emme enää lähteneet ajamaan pois Bowmoresta, vaan menimme katselemaan kaupunkia. Menimme läheiseen pubiin ja oluen juonnin ohessa otimme yhteen dartsin heitossa. Veljekset osoittautuivat voittamattomaksi Jarin ja Jukan jäädessä selittelemään häviönsä syitä tikkojen tasapainottomuuksilla. Pubin takaseinällä huomasimme Kiteen Kirkas –pullon. Kysyimme tarjoilijalta pullon historiasta, mutta hän ei sitä tiennyt, mutta oletti sen olevan lahja joltain kävijältä. Syömässä kävimme italialaisessa ravintolassa ja sen jälkeen menimme kaupungin toiseen pubiin. Nyt kaupungin pubit on käyty, joten missähän me huomenna käydään. Ilta Islaylla oli oikein kaunis. Kävimme kävelemässä hiekkarannalla ennen kuin palasimme asuntoomme suunnittelemaan huomisia tekemisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti