Skotlantiin lopulta pääsimme, vaikka kello paikallista aikaa
oli jo melkein kymmenen. Haahuilimme jonkin aikaa lentokentän ulkopuolella
etsien pysäkkiä, josta meidät kyyditettiin Green Motion -autovuokraamoon.
Matkaa oli vain toista kilometriä, mutta kävellen siirtyminen olisi ollut hyvin
hankalaa. Auton vuokraamisessa tuli pieniä mutkia. Meidän debit-credit kortti
aiheutti hankaluuksia. Vuokraamo ei pystynyt tekemään sillä jotain varausta,
joten jouduimme alentamaan auton omavastuuta. Sitten menimme paljastamaan, että
matkamme suuntautuu saarille. Sinne ei saanut mennä ilman toista vakuutusta ja
niin vuokrahinta nousi kokonaisuudessaan lähes kaksinkertaiseksi
alkuperäisestä. Vuokraamon työntekijä tunsi sääliä meitä kohtaan ja hän antoi
meille hieman alennusta sekä vuokraamon parhaimman auton. Nyt meillä on
sellainen lulla, etten ole ikinä ennen sen tasoista autoa vuokrannut.
Mitsubishi Outlander on suuri ja komea hybridiauto. En tiedä kulkeeko se
ydinvoimalla vai millä, mutta ainakin se oli niin hiljainen, että käynnistyksen jälkeen
ei edes tiennyt onko se käynnissä. Takapenkkikin oli hetken hiljaa
mykistyttyään nahkapenkeille istuuduttuessaan.
En ollut tällaista autoa ikinä ennen ajanut, mutta Falkirkiin
oli päästävä. Skotlantiin laskeutunut pimeys ei lähtöä auttanut. Poistuin
epävarmasti vuokraamon pihalta ja oikaisin maksullisen pysäköintialueen kautta.
Muut eivät uskoneet, että se onnistuisi ilman maksua, mutta niin vain läpi
pääsin. Jukan suunnistuksen avulla pääsin moottoritielle, missä kiihdytin
Mitsubishin sallittuun 70 mph nopeuteen. Minulla oli peilien kanssa ongelmia,
sillä niistä ei nähnyt taaksepäin, minkä johdosta ne olivat oikeastaan
tarpeettomat. Sain ne korjattua pysähdyttyäni sopivassa kohdassa asiaa
tutkimaan. Vieruspenkiltä ei tullut muuta apua kuin raikuvaa naurua, kun peilit
väärän napin painalluksella siirtyivät lepoasentoon.
Lopulta sain auton hallintaan ja aloin nauttia ajosta hyvällä
autolla. Melkein saman tien saavuimme jo Falkirkiin ja löysimme hotellinkin yhden
ylimääräisen keskustakierroksen jälkeen. Antonine Hotel oli mukavan huokea ja
huoneemme olivat aivan kelvolliset lyhyen yön viettoon. Kello oli vartin yli
kaksitoista, joten kevyen Skotlannin tervetuliasviskin maistamisen jälkeen
lähdimme kaikki nukkumaan.
Kahdeksalta olimme kaikki hereillä ja melkein kaikki hyvissä
voimissa. Jukalla oli ajovuoro ja hän sai auton saman tien hallintaan. Ajoimme
Glasgowin kautta kohti länttä. Liikenne ei sunnuntaina kovin vilkasta ollut,
mutta siitä huolimatta aika hitaasti keskustassa edettiin. Melko pian ohitimme
Loch Lomondin erittäin kauniin järven, jonka maisemat olivat meille tuttuja jo
aikaisemmilta Skotlannin matkoilta. Olimme hyvin tyytyväisiä, kun pääsimme pois
Helsingin helteistä Skotlannin miellyttävään noin yhdeksän asteen viileyteen.
Alkanut sade ei haitannut lainkaan, kun istuimme autossa. Nautimme ihan hyvän
aamiaisen tien varren kuppilassa ja sitten jatkoimme ajoa yhtäjaksoisesti
Kennacraigiin, mistä lautta Islayn saarelle lähti yhdeltä eikä meillä ollut
liikaa aikaa tuhlattavana. Olimme satamassa riittävän aikaisin, kuten oli
tarkoitus. Vaikka sade oli loppunut, niin kovan tuulen vuoksi ei ulkona paljon
viitsinyt kuljeskella.
Kahden tunnin lauttamatka oli yllätyksetön, koska olimme
nähneet nämä erittäin hienot maisemat jo muutaman kerran aikaisemmin. Islayn ja
Juran saarten karut, mutta omalla tavallaan erittäin kauniit rannat herättivät
jälleen ansaittua ihastusta. Melkein kahden tunnin lauttamatkan jälkeen oli
enää varttitunnin matka Bowmoren kylään, joka on saaren suurin kaupunki. Tosin
kaupunki on aika komea ilmaisu tästä muutaman kadun kattavasta paikasta.
Majapaikkamme oli komeasti Main Streetin alussa aivan torin kulmauksessa, joten
sijainti on paras mahdollinen. Ikkunasta näkyi hienon näköinen Bowmoren tislaamo.
Hinta kahden makuuhuoneen asunnosta oli erittäin
kohtuullinen. Aamiainen tosin puuttuu, mutta elän toivossa, että joku sellaisen
osaa tehdä.
Päivä oli sen verran pitkällä, että emme enää lähteneet
ajamaan pois Bowmoresta, vaan menimme katselemaan kaupunkia. Menimme läheiseen
pubiin ja oluen juonnin ohessa otimme yhteen dartsin heitossa. Veljekset osoittautuivat
voittamattomaksi Jarin ja Jukan jäädessä selittelemään häviönsä syitä tikkojen
tasapainottomuuksilla. Pubin takaseinällä huomasimme Kiteen Kirkas –pullon.
Kysyimme tarjoilijalta pullon historiasta, mutta hän ei sitä tiennyt, mutta
oletti sen olevan lahja joltain kävijältä. Syömässä kävimme italialaisessa
ravintolassa ja sen jälkeen menimme kaupungin toiseen pubiin. Nyt kaupungin pubit on käyty,
joten missähän me huomenna käydään. Ilta Islaylla oli oikein kaunis. Kävimme
kävelemässä hiekkarannalla ennen kuin palasimme asuntoomme suunnittelemaan huomisia
tekemisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti