28.6.2018 Belgrad

Belgrade City Hotelin aamiainen oli tähän saakka paras. Tarjonta oli oikein runsas ja ruoka oli maukasta, lisäksi ensimmäistä kertaa meille toivotettiin hyvät huomenet ja hymyiltiin. Oli siis erittäin hyvä päivän avaus Belgradiin. Säätiedotus oli luvannut pilvistä ja sadekuuroja. Pilvet peittivät taivaan iltapäivään saakka, mutta sadetta ei tullut kuin muutama pisara. Emme siis harmitelleet, vaikka ennustukset menivät jälleen pieleen.

Päivän ensimmäinen tavoite oli hankkia bussiliput huomiselle. Bussiasema löytyi helposti eikä lipputoimistoakaan tarvinnut kauan hakea. Sitten alkoivat hankaluudet, sillä kaikki aikataulut ja ohjeet oli kirjoitettu Serbian omilla kirjaimilla eivätkä ne meille avautuneet. Aikamme ihmeteltyämme menimme yhdelle luukulle ja Seija kysyi huomiselle kaksi lippua Sarajevoon. Nuori mies, joka ei ollut kovin innostunut työstään, varmisti, että meille kävi kymmenen lähtö, ja myi meille vajaalla 7 000 dinaarilla eli reilulla 50 eurolla. Kun matkan eteneminen oli varmistettu, pääsimme keskittymään Belgradiin.

Minulla oli alun perin tarkoitus matkustaa pelkästään junilla ja busseilla alku- ja loppulentoa lukuun ottamatta. Se osoittautui aivan liian hankalaksi. Minskin ja Kiovan välinen junamatka peruuntui viisumin hankinnan vuoksi. Oli huomattavasti helpompaa mennä ja lähteä lentäen kuin hankkia kallis viisumi. Kiovasta olisin mennyt junalla Odessan kautta Chisinauhun, mutta erehdyin kertomaan Seijalle, että Transnistrian ylitys saattaa olla hankalaa muun muassa rajavartioiden omavaltaisten sakkojen vuoksi. Oli viimeinen kerta, kun menen epäilemään tällaisia puolison kuullen. Juna Kiovasta Chisinauhun olisi lähtenyt yhdeltä yöllä ja kestänyt yli viisitoista tuntia, joten päädyimme tunnin lentoon. Bukarestista Belgradiin olisi kestänyt 18 tuntia usealla vaihdolla, joten jälleen jouduimme lentämään.

Belgrad osoittautui ihan mukavaksi kaupungiksi, joskaan ei missään muodossa poikkeukselliseksi. Se on ihan suuri kaupunki, mutta jää selvästi Kiovaa ja Bukarestia pienemmäksi. Jonkun verran täälläkin on huonokuntoista rakennusta, mutta ei kovin häiritsevästi. Vanha kaupunki oli oikein mukavan näköistä, vaikka se ei kovin vanhaa ollutkaan. Muualla rakennuskanta oli uudempaa eikä ollenkaan omaperäistä.

Aamupäivällä kävelimme pitkän pätkän seuraten ensin Sava-joen rantaa ja sitten Tonavaa. Jokien rannoilla on paljon kelluvia ravintoloita sekä asuinrakennuksia. Osa oli jo kauan sitten hylättyjä, mutta kukaan ei ollut niitä vienyt pois. Jokien rannat olivat ikävän roskaisia, mutta joutsenet tai muutkaan linnut eivät siitä näyttäneet välittävän. Nousimme Savan ja Tonavan kainalossa olevalle mäelle, missä oli vanha linnoitus. Linnoitus ei ollut kovin ihmeellinen, mutta näkymät joille olivat hienot.

Saimme iltapäivään mennessä jo 20 000 askelta aikaiseksi, vaikka pysähdyimme useampaan kertaan. Eilen emme kunnon ruokaa syöneet, joten päätimme tänään käydä syömässä paremmin. Kävelykadulla satuimme näkemään mukavan perinteistä serbiruokaa tarjoavan ravintolan ja sinne menimme sisään. Tämä oli hieman parempi paikka, mutta siitä huolimatta hintataso oli yllättävän alhainen. Seija otti lihasekoituksen, missä oli oikein maistuvia hyvin lihaisia makkaroita. Minä valitsin perinteisiä lihakääryleitä, jotka muistuttivat aika paljon meidän jauhelihapihvejä, mutta olivat huomattavan hyvin maustettuja. Annokset olivat suuria. Minulla oli peräti kahdeksan pihviä, joista jaksoin syödä yhtä vaille kaikki. Palvelu oli oikein hyvää ja tarjoilijat juttelivat hymyillen. Olisiko Romanian ja Serbian rajalla tapahtunut käyttäytymiskäänne? Neljäksi tulimme hotellille lepäämään ja katsomaan samalla jalkapalloa.

Ennen kuutta päätimme lähteä katselemaan Savan toista rantaa, missä on paljon rantaan kiinnitettyjä ravintolalauttoja. Pääsimme joen toiselle rannalle hieman epävarman oloisen sillan kautta. Jokea seuraavilla kävelykäytävillä oli varsin vähän kulkijoita. Muutenkaan alueella ei ollut oikein mitään nähtävää ja ravintolalaivatkin olivat lähinnä yökerhoja, jotka eivät olleet edes auki. Tonavan takaa alkoi nousta hyvin tummia pilviä ja nopeasti ukkosen ääni nostatti meteliä. Päätimme lähteä takaisin omalle puolelle jokea, mutta jo sillalla sade saavutti meidät. Ennen kuin ehdimme mihinkään sisälle suojaan, olimme jo aivan märkiä. Vaatteet märkinä ei huvittanut mennä istumaan sisälle vaan päätimme kävellä suoraan hotellille. Ilta oli enimmäkseen poutainen, mutta me kuivattelimme vaatteita huoneessamme.