Tänään siirryimme
Jaipurista Agraan. Olimme yhdeksältä Shakun-hotellin hyvin prameassa alakerrassa.
Seija maksoi huoneemme ja menimme odottamaan Avtaria ulos lämpimään. Kuskimme
oli hieman myöhässä, mikä herätti hämmennystä hotellin virkailijoissa, mutta
meitä ei pieni myöhästyminen hetkauttanut. Avtar oli oma iloinen itsensä heti
aamusta. Tänään hänellä oli päässään valkoinen turbaani. Hänellä on kuulemma alaselkään
saakka ulottuvat hiukset, kuten sikhimiehillä on tapana olla.
Poistuminen Jaipurista oli
hyvin ruuhkaista ja mielenkiintoista, joskin meillä on jo niin paljon kokemusta
Intian liikenteestä, että katselimme tyyninä kaikkia eteemme putkahtaneita
ihmisiä, kulkuneuvoja ja eläimiä. Kuskimme ei kertaakaan joutunut tekemään
äkkijarrutusta vaan ainoastaan muutaman kerran hieman tavallista nopeamman
hidastuksen. Onneksi lehmät ovat niin hidasliikkeisiä, että niitä on helppo
väistää. Toisaalta ne eivät välitä lainkaan liikenteestä vaan saattavat seistä
liikkumatta hyvin vilkkaan liikenteen keskellä, ja yleensä poikittain. Koirat
puikkelehtivat liikenteen seassa eikä niitä yleensä tarvitse edes väistää, sillä
ne löytävät oman reittinsä liikenteen keskellä. Kamelit eivät yleensä liiku
vapaina vaan seisoskelevat tien vieressä ilmeettöminä kärry perässään. Aasit ja
vuohet ovat myös yleensä ihmisen valvonnassa, jos valvonta käsittää myös monen kymmenen
vuohen johdattamisen moottoritien ylitse.
Kulkuneuvoista ei tarvitse
aikaisempaa enempää sanoa. Niitä on valtavasti ja ajokulttuuri ei ole
länsimaista. Delhissä kyydissä ollessani en voinut arvata, että siellä liikenne
oli melko kurinalaista. Jaipurissa ja etenkin Agrassa säännöillä ei tunnu
olevan mitään merkitystä. Jos on kätevämpi mennä väärällä kaistalla väärään
suuntaan, niin sinne mennään. Niin sanotulla moottoritiellä oli yleensä 80 km/h
rajoitus, mutta melko harvoin sellaista vauhtia päästiin kulkemaan. Tie oli
hyvässä kunnossa, mutta kuorma-autot ja muut poikkeavat liikkujat hidastivat
menoa lähes koko ajan. Tämä väli oli kuitenkin väljempi ajaa kuin Delhi-Jaipur
oli.
Värikkään matkan jälkeen
saavuimme Agraan, missä eteneminen oli erinomaisen hankalaa. Avtar kuitenkin
löysi DoubleTree-hotellimme ongelmitta. Se on varsin komea ja hieno, vaikka ei
maksa yhtään enempää kuin hotellit, joissa yleensä yövymme. Se tietenkin johtuu
Intian hintatasosta. Minä en ole juurikaan näin hienoissa hotelleissa öitäni
viettänyt ja minun on vaikea sopeutua tällaiseen palvelutasoon. Matkalaukkuja
emme nähneet auton ja huoneittemme välillä, sillä henkilökunta kuskasi ne
huoneeseen omaa reittiään. Huoneet ovat tilavia, mutta eivät sen kummempia.
Kävimme hotellin yhdessä ravintoista, missä saimme oikein hyvää intialaista
ruokaa erinomaisella palvelulla. Ruoka oli suurin piirtein saman hintaista kuin
suomalaisessa keskivertoravintolassa. Alkoholi oli kuitenkin hyvän ravintolan
hinnoissa.
Viideltä kävimme autolla katsomassa
Agran keskustaa, mutta emme vierailleet missään nähtävyydessä. Maija on hieman
flunssainen, joten tulimme varsin aikaisin takaisin hotelluille. Vanhemmat
kävivät erittäin lämpimässä illassa uimassa uima-altaalla, mutta lapset tulivat
vain altaan reunalle norkoilemaan. Hotellin ulkopuolella on niin epämääräistä
seutua, ettei sinne viitsi mennä lainkaan kävelemään, joten vietimme hieman
tylsän illan hotellilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti