Waipu

Kun joka päivä muuttaa paikkaa, niin ei aamulla meinaa muistaa missä on. Tänään avasin silmät ja vedin syvään henkeä, jolloin heti muistin olevani Rotoruassa.

Pohjoissaaren keskivaiheille luvattiin sateista iltaa, joten lähdin sieltä pois. Ensin ajelin kauniissa aamussa Taurangaan. Siellä kävin aamiaisella ja hetken aikaa katselin kaupunkia. Se näytti hieman mukavammalta kuin moni aikaisempi. Sitten lähdin ajamaan tietä 2 kohti Aucklandia. Myös täällä maisemat ovat mukavan kumpuilevia ja varsin vihreitä. Ei ihme, sillä vettä on Pohjoissaarelle satanut hyvin paljon. Tie 2 oli hyvin vilkas aivan kuten tie 1. Tie kulki läpi monien kaupunkien ja kylien, jolloin paikallisliikenne oli kovin tukkoista. Lisäksi tietöitä oli usein, mikä hidasti edelleen liikennettä. Ajaminen oli kuitenkin oikein mukavaa, kun oli paljon katseltavaakin. Jouduin useaan varsin voimakkaaseen sadekuuroon, mutta välillä taas aurinko paistoi.

Aucklandin ohituksen aikana liikenne oli hyvin vilkasta eivätkä kolme kaistaa suuntaansa meinanneet riittää liikenteelle. Kaksi onnettomuutta hidastivat etenemistä, kuten myös tietyöt, joita on hämmentävän paljon eikä kaikissa niistä työt etene ainakaan ohiajavan silmissä. Aucklandin korkea torni näkyi tielle, vaikken sitä paljon ehtinyt katsellakaan. Matka eteni ihan mukavasti, vaikka aika paljon hidastuksia olikin. Olin varannut itselleni yöpaikan Waipusta meren rannalta. Olin saapumassa sinne neljän aikoihin, mutta jouduin tekemään kovin pitkän kiertolenkin, koska tie 1 oli suljettu vähän ennen Waipua. Minulta meni ainakin tunti hukkaan kiertotien johdosta.

Viiden jälkeen ehdin lopulta majapaikkaan ja pääsin tilavaan huoneeseeni. Minulla on oma pationikin, jossa kävin vähän istuskelemassa. Sitten lähdin parinsadan metrin päässä olevan meren rantaan. Waipun hiekkaranta on kilometrejä pitkä ja kauniin värinen. Vesi oli melko viileätä, noin 23 astetta, mikä sai minut kovasti harkitsemaan uimista. Keräsin kuitenkin rohkeuteni ja riisuin paidan ja kävelin kymmeniä metrejä ennen kuin pääsin kastamaan jalkani veteen. Tämä oli kaikkein ikävin osuus, sillä vartaloni on kovin nolon värinen. Matkan aikana auringolle altistuneet osat ovat punaisen ja ruskean välillä, mutta muut osat ovat yhtä valkoisia kuin hanget siellä kotona. Onneksi rannalla ei ollut paljon katsojia. Ranta on kovin matala, mikä nostatti mainingit jännittävän korkeiksi. Paikalla oli paljon surffaajiakin, joskin vaikuttivat olevan vasta harjoitteluasteella. Aallot olivat todella voimakkaita niiden iskiessä voimalla uimariin. Nautiskelin hetken aikaa uimisesta, joskaan se ei oikeastaan uimista ollut korkeiden aaltojen vuoksi vaan leikkimistä aaltojen kanssa, mutta on kuitenkin uitu tänäkin vuonna.

Ilta meni ihan vain huoneessa. Kävin kaupasta ostamassa take-away hot dogit. Ne erosivat meidän vastaavista ollen oikeastaan uppopaistetut makkarat, mutta olivat energisiä ja maistuviakin. Ilta oli pilvinen, mutta sadetta ei tullut. Lämpötila oli päivän aikana 20–25 astetta riippuen sateen ja pilvien määrästä.