Tänään oli pilvinen päivä, jonka aikana ajettiin 533 kilometriä Göteborgiin. Jonkin verran Tanskassa satoi, mutta Ruotsin puolella ei vettä tullut, joskin auringonpaistekin oli satunnaista. Emme pitäneet aamulla suurta kiirettä vaan heräsimme puoli kahdeksalta ja kahdeksan jälkeen olimme aamiaisella tolkuttoman suuressa ravintolasalissa, jossa tunnelma oli ikävän rauhaton. Ei siis ollut kovin miellyttävä aamiainen eikä tarjontakaan yltänyt keisarilliselle tasolle.
Mikko otti
ensimmäisen ajovuoron ja kyyditti meidät Fynin saaren halki pitkin aika
rauhallista moottoritietä. Autokoulun nopeusrajoitusohjeet unohtuivat joiltakin
kuljettajilta, mutta melkein kaikki ajoivat tarkasti rajoitusten puitteissa. Jouduimme
ajamaan kahden hyvin suuren sillan ylitse, jotta pääsimme Ruotsiin. Sillat
olivat hyvin komeita ja pitkiä. Ne helpottivat huomattavasti etenemistä Tanskan
halki, mutta jouduimme maksamaan yhteensä yli sata euroa siltojen
ylittämisestä.
Jatkoimme
Ruotsin puolella etenemistä moottoritietä pitkin, vaikka se on tylsää, mutta
pienemmät tiet olisivat vieneet aivan liian paljon aikaa. Kiersimme Malmön
kaukaa, mutta Landskronan kohdalla poistuimme isolta tieltä ja ajoimme
kaupungin keskustaan. Sopivasti aurinko paistoi vierailumme aikana. Kävelimme pienen
kierroksen keskustassa ja sieltä suuntasimme meren rannalla olevalle linnalle.
Linna oli aika pieni eikä kovin linnamainen, mutta linnaksi sitä kuitenkin
kutsuttiin. Me menimme välipalalle linnan edustalla olevaan kahvilaan. Juomat
saimme heti mukaan, mutta jouduimme odottamaan voileivän valmistumista. Ihan
tavallisen voileivän tekemiseen meni keittiössä yli varttitunti! Seija kävi jo
kerran sitä kysymässä, mutta sen jälkeenkin meni ainakin viisi minuuttia ennen sen valistumista. Eikä
leipä edes ollut kummallinen. Landskronan linnan kahvio on boikotissa tästä
eteenpäin. Ja se koskee kaikkia.
Illan ohjemassa
oli kävely Göteborgissa sekä ruokailu. Göteborg on ihan mukavan näköinen suuri
kaupunki, missä on kiva kävellä. Se oli miellyttävän vilkas torstai-iltanakin,
mikä on osoitus kaupungin koosta. Keskustan autoliikennettä on rajoitettu, mikä
lisää keskustan viihtyisyyttä. Pysähdyimme ensin pubin tapaiseen nauttimaan
juomat. Terassilla oli kiva katsella ohikulkevia ruotsalaisia ja varmaan seassa
oli muidenkin maiden edustajia. Ruokapaikan löytäminen oli sitten hankalampaa,
sillä kaikissa paikoissa tuntui olevan jokin vika. Kiertelimme keskustan
kaduille, mutta sopivaa ei vaan löytynyt. Sitten vain pakotimme itsemme
valitsemaan jonkin ravintolan ja kohteeksi tuli irlantilainen pub. Ruoka siellä
ei ollut irlantilaista vaan kansainvälistä. Lohiateria ja hampurilaiset
täyttivät meidät sopivasti annosten ollessa järkevän kokoiset. Kuljimme vielä
vähän aikaa Göteborgin kaduilla, mutta sitten minua kutsui kirjoitustehtävä ja
Seijaa rauhoittuminen yötä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti