Finlandia-laiva lähti Länsisatamasta kymmenen minuuttia etuajassa. Meri Helsingin edustalla oli lähes tyyni, joten laivamatkalla ei keikutusta tapahtunut. Muutenkin reilu kaksi tuntia kestänyt Suomenlahden ylitys oli tasainen tapahtuma. Katselimme lähdön kannella kahdeksan, mutta siirryimme sitten sisätiloihin. Nautimme mehut ja leivät kahvilassa, mutta sen jälkeen odottelimme vain saapumista Tallinnaan.
Vartin yli
yksitoista ajoin auton Viron kamaralle ja lähdin etenemään kohti etelää. Jounin
ohjeiden mukaisesti kiersimme tietöitä täynnä olevan keskustan lännen kautta ja
pääsimme hyvin sujuvasti Via Baltikalle. Pääsin mukavasti liikenteen rytmiin ja
eteneminen sujui keskimäärin 90 km/h vauhtia. Pärnuun saakka oli varsin vilkas
liikenne, mutta sen jälkeen hieman väljeni. Riikan tienoilla oli myös paljon
menijöitä, mutta suuria ruuhkia ei ollut. Baltian halki on melko sujuvaa ajaa,
vaikka tie on suurimmaksi osaksi kaksikaistainen. Tie kulki Virossa metsien
halki, mutta Latviassa ja Liettuassa kulkua hidastivat muutamat kylät ja pienet
kaupungit. Via Baltika onkin oikein hyvä vaihtoehto ajaa Eurooppaan.
Huono puoli on,
että reitti on hirmuisen tylsä. Etenkin, koska tämä taisi olla seitsemäs kerta,
kun täällä ajelin. Viron puolella hallitsevana on mäntymetsä eikä siellä paljon
muuta näykään, ei edes kyliä. Latvian puolella pohjoisen mäntymetsät vaihtuvat
hiljalleen peltomaisemiksi, ja Liettuassa sitten on enimmäkseen peltoja. Ja
kaikkialla on aivan tasaista. Tämä vaikuttaa kovin negatiiviselta kirjoitukselta,
mutta kyllä täälläkin päin maailmaa kannattaa käydä kiertelemässä.
Ajaminen Baltiassa
on melko helppoa. Enimmäkseen ajettiin hillitysti, mutta mukaan mahtui toki
kaahaajia ja pakonomaisia ohittajia. Ohittajien mukana oli myös Suomen
rekisterin omaavia autoja. Latviassa oli ikävä ja vaarallinen tapa siirtyä
penkereelle, jotta takaa tulijat pääsivät ohitse, vaikka oli vastaantulijoita.
Eipä huvittaisi pyöräillä näillä penkereillä. Virossa ja Liettuassa moista käytäntöä
ei ollut. Tie oli varsin hyvässä kunnossa, kunnes pääsimme Liettuaan. Siellä
pinnoite oli kärsinyt pahasti ja välillä oli hyvin julmia uria, joiden täytyy vesisateella
olla hyvin ikäviä ajettavia. Kaunasissa katujen kunto oli Via Baltikaakin
heikompi. Keskellä katua oli suuria kuoppia ja viemärin kannet saattoivat olla
melkein kymmenen senttiä alempana kuin katu.
Kaikesta
huolimatta olimme Kaunasin keskustassa kahdeksan ja puoli tuntia Tallinnasta
lähdön jälkeen. Pysähdyimme Viron ja Latvian rajalla, Iklassa, syömään entisen raja-aseman
tiloissa. Söimme soppaa, joka oli hyvää, ja leivät, jotka eivät olleet hyviä.
Muuten pysähdyimme vain Latviassa tankkaamaan auto. Oli siis ajopäivä, mutta
sellaisia pitää olla, jotta pääsee hidastamaan myöhemmin. Latviassa 95-oktaavinen
bensa maksoi 1,6 euroa litralta. Virossa se oli 10 senttiä kalliimpaa ja
Liettuassa saman verran halvempaa. Ison osan Viroa kuului Radio Suomi, mutta
sen jälkeen kuuntelimme paikallisia radioasemia, joiden musiikkitarjonta oli
pääsääntöisesti kamalaa. Liettuassa löytyi asema, jossa soitettiin hieman
tutumpaa musiikkia, jolloin autossa kuului jo hieman hyräilyäkin.
Olimme
Kaunasissa puoli kahdeksan aikoihin. Yövymme Hotel Kaunasissa aivan kaupungin sydämessä.
Karttaohjelma ohjasi minut suoraan oikeaan paikkaan Laisves-kävelykadun
vierelle. Seija kävi hoitamassa kirjautumisen hotelliin ja tuli sitten
ohjaamaan minut hotellin hyvin ahtaalle parkkialueelle. Nykyautot ovat niin
isoja, että vanhojen rakennusten sisäpihoille tehtyihin parkkialueisiin on haasteellista
niitä sijoittaa.
Majoituimme
hyvin nopeasti ihan mukavaan huoneeseemme, mutta saman tien lähdimme ulos.
Etsimme kävelykadulta heti ruokapaikan, sillä neljännesvuorokautta aiemmin
nautittu soppa oli sulanut jo kauan sitten. Emme vatuloineet ravintolan
valinnassa vaan menimme parin korttelin päästä löytämäämme Charlie Pizza
-ravintolaan. Pepperoni pizza oli oikein hyvää, mutta caesars- salaatti melko
kehno. Kävelimme vanhassa keskustassa vähän aikaa, mutta aika pian oli pakko
palata hotellille ja valmistautua seuraavaan päivään. Kaunasin vanha keskusta,
Laisves-kadun ympärillä, on varsin viihtyisä. Muuten kaupunki ei kovin
viehättävältä vaikuttanut. Kaupunkiin tullessa näimme suuren määrän aivan
kamalia neuvostoajan kerrostaloja, jotka olisi pitänyt tuhota jo kauan sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti