Aamu aukesi hyvin aurinkoisena ja pilvet pysyivät poissa
iltaan saakka. Parhaimmillaan lämpötila kohosi 27 asteeseen, joten helteet
hellivät viskimatkalaisia. Auringolta yritetään suojautua, mutta siitä
huolimatta iho uhkaa palaa. Vaaransa on täälläkin.
Nautimme aamiaisen puoli yhdeksältä isäntämme jutellessa
iloisesti meidän enimmäkseen vain kuunnellessa. Mies tuntui olevan kovin
pankkeja vastaan ja suostui ottamaan maksun ainoastaan käteisenä. Onneksi
meillä oli sitä riittävästi, sillä kylässä ei ollut pankkiautomaattia. Puoli
kymmeneltä auto pakattiin ja Jukka lähti ajamaan kohti itää. Nyt Skyen jylhiä
maisemia oli mukava ihailla kirkkaassa auringonpaisteessa. Ajo oli aika
hidasta, mutta kiirettä meillä ei ollut. Skyen jälkeen vuoret hieman
mataloituivat ja karun nummimaiseman tilalle tuli enemmän metsää ja myös
laidunta. Lampaita on paljon ja osa niistä syö ruohoa aivan tien vieressä. Hyvin
ne osaavat pysyä poissa tieltä, mistä ilmeisesti voi evoluutiota kiittää.
Hybridimme polttoaine alkoi olla jälleen lopussa.
Sähköpistoketta emme löytäneet, mutta onneksi sentään tavallisen huoltoaseman,
mistä saimme tankin täyteen. Jukka pysäköi auton ja kävelimme lyhyen matkan Fort
Augustusin keskustaan. Menimme oluille ja appelsiinimehulle aivan kanavan
sulkuporttien viereen. Fort Augustusin kautta menee tunnettu Caledonian
kanava, joka kulkee Noch Nessin kautta aina Invernessiin saakka. Seurasimme,
miten suluissa eteni kolme alusta hitaasti eteenpäin. Me jätimme veneet
kanavaan ja lähdimme ajamaan eteenpäin.
Matka jatkui Loch Nessin länsireunaa seuraten. Tämä oli
kolmas kerta kun näen kyseisen järven eikä hirviöstä ole näkynyt vilaustakaan.
Taitaa olla tarua koko otus. Kaunis järvi kuitenkin oli ja sitä kelpasi
katsella. Saavuimme Invernessiin kahden jälkeen ja aloimme etsiä majapaikkaa,
jota emme olleet varanneet etukäteen. Kaupungissa on hyvin paljon B&B:tä,
mutta suurin osa oli varattu. Kiertelimme kaupunkia ja onnistuimme löytämään
Duncraig Villa B&B:stä kaksi huonetta. Petteri ja minä varasimme huoneen
erillisillä sängyillä, koska olimme joutuneet nukkumaan enemmän öitä
parisängyssä. Toisessa huoneessa oli vain parisänky, jonka Jari ja Jukka
varasivat, mutta he lähtivät etsimään ympäristöstä sopivampaa huonetta.
Sellaista ei löytynyt ja he joutuivat ottamaan Duncraigin toisen huoneen. Saa
nähdä, miten hoitavat nukkumisjärjestelyt.
Menimme katselemaan Invernessin vilkasta kaupunkia. Paikka
oli kovin vilkas ja ihmisiä sekä autoja kulki varsin runsaasti. Kävimme muutamassa
pubissa, joista yhdessä söimme huokeat, mutta aika kehnot ruoat. Tai ainakin
minun beef and ale pie oli kuiva eikä maistunut hääppöiseltä. Myöhemmin
löysimme biljardihallin, missä pelasimme toista tuntia. Tällä kertaa veljekset
olivat hieman parempia. Ilta alkoi jo pimetä minun tullessa ensimmäisenä
nukkumaan muiden mennessä vielä pubiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti