tiistai 12. lokakuuta 2021

Padova

 

Poistuttuani hotellista kävin vielä kerran Pyhän Markuksen torilla, vaikka se olikin täysin väärässä suunnassa. Tori oli ennallaan, mutta kyllä sitä kesti katsella vielä yhden kerran. En voi sanoa, että Venetsia olisi eilisen aikana tullut tutuksi, mutta ilman puhelinta pystyin suunnistamaan Rialtolle ja sieltä rautatieasemalle. Toki lukuisat ”per Railto” ”Alla Ferrovia” -kyltit auttoivat minua suunnistuksessa.


Päätin mennä Trevisoon, kun en parempaakaan vaihtoehtoa keksinyt. Aseman automaatista sain hankittua muutaman euron hintaisen lipun paikallisjunaan. Minun ei tarvinnut odottaa pitkään vaan pääsin melko pian junan kyytiin. Tasainen matka kesti vain reilu puoli tuntia eikä uuden veroinen juna pysähtynyt välillä kuin kerran. Trevison asemalla ei ollut repunsäilytyspaikkaa, joten pidin sen mukanani koko kaupungissa vierailun ajan.


Treviso ei kovin paljon minulle tarjonnut. Se on melko pieni, noin 80 000 asukkaan kaupunki. Keskusta oli ihan kiva, mutta siellä ei ole säilynyt tai ollut mitään merkittävää rakennusta. Mukava siellä oli kuljeskella ja katsella, mutta mieleen sieltä ei kovin paljon jäänyt. Sää oli puolipilvinen ja melkein lämmin, mikä teki kuljeskelusta mukavampaa. Eniten nautin Sile-joen kulkua katsellen. Se virtasi varsin voimakkaasti ja virtauksen mukana kulki paljon kasveja, mistä tulkitsin joen tulvineen yläjuoksulla. Joen vesi oli kirkasta ja vihreään vivahtavaa. Voimakkassa virrassa uiskenteli eri lintuja, kuten nokikanoja ja merimetsoja sekä joitain muita, joita en vielä tunnistanut.


Iltapäivällä siirryin Trevisosta Padovaan paikallisjunalla. Junamatkailu Italiassa on varsin helppoa. Lippuja voi ostaa etukäteen netistä tai aseman automaateista, kuten tänään tein. Jokaisella matkalla minulla on ollut erinäköinen lippu enkä ole varma pitääkö ne jotenkin leimata vai ei. Tätä lippua yritin tunkea leimausautomaattiin, mutta vehje sanoi minulle, ettei käy. Siten tulkitsin, että tätä lippua ei tarvitse leimata. Kahdesti lippuni on tarkistettu ja olen matkustanut seitsemän kertaa junalla. Näillä prosenteilla ei vielä pummilla kannata matkustaa.


Padova antoi minulle heti hyvän vaikutelman, vaikka vain kävelin sen läpi hotellille. Täällä on reilu 200 000 asukasta, joten ihan pieni paikka ei ole. Tunnelma oli mukava ja katseltavaa oli huomattavasti enemmän kuin Trevisossa. En poikennut suoralta reitiltä hotellille, vaikka moni kivan näköinen aukio ja kuja minua houkuttelikin. Ydinkeskustan ulkopuolella liikenne rauhoittui eikä kävelijöitäkään ollut kovin paljon. Löysin Hotel Donatellon helposti hyvin suuren Sant’ Antonion kirkon vierestä. Ilokseni ikkunoistani avautuu näkymä suoraan kirkon edessä olevalle aukiolle, ja jos avaa ikkunan, näkee myös kirkon, tai ainakin sen julkisivun.



Tein illan suussa kiertokävelyn keskustassa, mutta jätin isoimmat innostukset huomiseksi. Ragionen palatsi sekä sen molemmin puolin olevat Piazza della Frutta ja Piazza delle Erbe olivat vähintäänkin vaikuttavan näköisiä. Kiertokävelyn päätteeksi palasin hotellin luokse, missä kävin pizzalla. Minut ohjattiin pöytään ilman mitään kyselyjä. Sen sijaan joiltain myöhemmin tulleilta tarkastettiin koronapassi, mutta ei kaikilta. Osalla tarjoilijoista oli maski naamalla, mutta toisilla leuan alla lepäämässä. Varsin hyvin maskia käytetään sisätiloissa, ja esimerkiksi junissa kaikilla on maski koko ajan naamalla.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti