15.10.2017 Brisbane

Aamulla Brisbanen taivas oli hyvin harmaa ja vettä satoi. Sama jatkui suurimman osan päivästä, mutta onneksi välillä oli sateettomiakin pätkiä. Minna vastasi jälleen aamiaisista molempien saadessa oikein energiapitoisen alun päivään. Emme pitäneet mitään kiirettä sateen vuoksi, mutta emme myöskään halunneet viettää koko päivää hotellilla.

Päätimme mennä käymään joen rannassa olevassa museossa, joka aukesi puoli kymmeneltä. Niihin aikoihin poistuimme ulos reilun 20 asteen lämpöön. Jouduin luopumaan suunnitelmasta kulkea koko loppumatkan sortseissa. Sade hiipui juuri sopivasti lähtiessämme, joten meidän ei tarvinnut vetää yllemme sadetakkeja. Kävelimme joen rannalle ja ylitimme sen Kurilpa-kävelysillan kautta. Sade pysyi poissa emmekä halunneet mennä museoon vaan jatkoimme hiljaista kävelyä joen etelärannalla. Mukavalla koko rannan mittaisella kävelytiellä kulki paljon ihmisiä viettämässä sunnuntaiaamua. Siellä oli menossa jonkinlainen juoksukilpailu nimeltä Rat Race. Osallistujat eivät todellakaan olleet mukana pelkän juoksemisen takia vaan joukkueiden tarkoituksena oli myös pitää hauskaa. Kullakin joukkueella oli mukana ilmalla täytetty suuri muovinen juustokimpale, mikä kuvasi kilpailun vakavuutta.

Ihailimme vastarannan korkeita rakennuksia sekä tämän rannan monia mielenkiintoisia puita edetessämme hiljalleen etelään. Ylitimme joen Goodwill Bridgen kautta ja lähdimme etsimään Minnalle kahvipaikkaa. Sellaisen löysimme melko pian ja juuri sopivasti, sillä heti suojaan päästyämme alkoi sataa. Minna joi long blackinsä, miksi tässä maassa kutsutaan meikäläistä kahvia, rauhallisesti odottaessamme sateen loppumista. Samalla hän ehti tehdä tuttavuutta Vancouverista olevan pariskunnan kanssa. Odottaminen kannatti, sillä jälleen sade hiipui.

Päätimme tehdä pienen ajelun Brisbane-joella, mihin City Hopper -alus sopi mainiosti. Siirryimme Eagle Street Pier -laiturille, mihin melko pieni joella matkustajia kuljettava laiva saapui. Meillä molemmilla oli 4,60 dollaria kädessä valmiina maksamaan lipun hinnan, mutta kukaan ei ollut niistä kiinnostunut noustessamme laivaan. Siitä huolimatta kapusimme avonaiselle yläkannelle matkustamaan. Arvelimme, että meidän olisi pitänyt hankkia lippu jostain kioskista tai automaatista, ja nyt matkustimme pummilla, koska meillä ei ollut lippua. Emme antaneet sen pilata jokiristeilyä vaan katselimme pohjoispuolen korkeita rakennuksia ja etelärannan tasaisempia piirteitä. Laiva vaihtoi joen puolta jokaisen pysäkin jälkeen ja reilun varttitunnin ajelun jälkeen nousimme pois North Quay -asemalla. Poistuessamme laivasta huomasimme kyltin, että tänään matka oli ilmainen, joten emme olleetkaan kyydissä luvatta.

Sade oli pysynyt poissa koko laivassa olon ajan, mutta pian rannalle tultuamme alkoi jälleen tulla vettä taivaalta. Eikä se enää tänään lopettanutkaan vaan tasainen kova vesisade jatkui yöhön saakka. Kiertelimme vähän aikaa kävelykadulla, mutta ainoa tavara, minkä hankimme, oli hyönteiskarkotin. Kävimme myös mukavassa pubissa, missä minä join oluen, mutta Minna vain nautti tunnelmasta. Pyörimme vielä jonkin aikaa keskustassa, mutta se oli aika turhauttavaa, koska satoi rankasti ja voimakas tuuli lisäsi kosteuden leviämistä. Minä kävin syömässä nachoja pikaruokapaikassa. Minna puolestaan osti sushia, minkä hän söi päästyämme hotellille.

Illan jouduimme viettämään hotellilla, koska kovaan sateeseen ei ollut mitään mieltä lähteä kävelemään. Minna luki kirjaa minun kirjoitellessa blogia. Katsoimme myös televisiota. Minä näytin Minnalla puhelimesta aikaisempien matkojeni kuvia ja minä puolestani sain katsella enemmän kissakuvia kuin tiesin olevan olemassakaan! Niitä jäi kuulemma vielä paljon katsomatta, joten toivottavasti meillä ei ole enää sateisia iltoja.