St. Georgesissa ei ollut aamiaista normaaliin tapaan vaan kahdeksalta huoneen oven eteen tuotiin kori, missä oli ihan kelvollisesti aamiaistarpeita, joskin lämpimät tietenkin puuttuivat. Kahvin saimme keitettyä itse. Huone oli siisti ja tilava, joten siellä oli mukava ja helppo hoitaa aamutoimet. Matkalaukun saimme jättää tänne, joten se ei hidastanut meidän tutustumistamme Guernseyhyn.
Saint Peter
Port oli huomattavasti viihtyisämpi kaupunki kuin St. Helier. Se oli toki
pienempi, mutta se ei selittänyt viihtyisyyttä. Täällä rakennukset eivät olleet
uusia tai eivät ainakaan näyttäneet uusilta, kuten naapurisaaren
pääkaupungissa. Kaupungin keskustan kujat olivat miellyttävän kapeita ja hyvin
monien talojen ikkunoiden alla oli monenkirjavia ja runsaita kukkaistutuksia. Kauppakaduilla
kaupat olivat jotenkin viihtyisämpiä ja ihmisiä oli vähemmän. Lisäksi
viihtyisyyttä lisäsi paikan mäkisyys. Jos kuja nousee ylöspäin ja kaartuu
hieman puoleen tai toiseen, se on huomattavasti mukavampi kuin suoraan jatkuva
tasainen kuja, vaikka sen varrella olisivat aivan samat rakennukset. Vietimme
aamun pari tuntia kuljeskellen kujilla katsoen ja nauttien. Seija ei sanonut
mitään, mutta näin hänen ilmeistään, että häntä hieman harmitti, kun oli eilen
löytänyt sortsit eikä pystynyt niitä enää tänään etsimään.
Aamupäivän
aikana kävelimme kaupunkia suojanneen linnan luokse ja siitä ohi kulkien vankkaa
aallonmurtajaa. Kummallista, miten oli lähes tyyntä pitkän matkaa, kunnes
yhtäkkiä hyvin voimakas tuuli iski mereltä. Aaltoja ei meressä paljon ollut,
vaikka hiukseni hulmusivat hyvin voimakkaasti. Aallonmurtajan päässä oli
meneillään jonkinlaiset purjehduskilpailut. Tosin en ymmärtänyt kuka kilpaili
ketäkin vastaan, koska kaikki purjehtivat sikin sokin yllättävän pienellä
alueella. Ehkä tarkoitus oli olla osumatta toiseen veneeseen. Silloin tuli
tasapeli.
Aallonmurtajan
toisessa päässä oli myös menossa kilpailut. Siellä oli kymmeniä erialaisia
kilpa-autoja: vakioautoja, mikroautoja, moottoripyöriä, vanhoja kilpa-autoja ja
omatekoisia formulatyyppisiä autoja. Ne lähtivät vuorollaan merkistä kohti
ylämäkeä hyvin voimakkaasti ärjyen. Meille ei selvinnyt kilpailun laatu, mutta
ilmeisesti ne ajoivat jonkun matkaa eteenpäin niin kovaa kuin pääsivät ja
sitten pysähtyivät, sillä takaisin lähtöpaikkaan ne eivät tulleet. Varmaan se
oli kivaa.
Aamupäivänä
ehdimme myös kavuta aika korkealle kaupungin ylle, missä löysimme oikein kivan
puutarhan. Sen keskellä oli kahvio, missä nautimme kahvien kera skonssit. Siellä
oli mukava istuskella katsellen vihreän nurmikon ylitse avautuvaa merinäköalaa.
Hissukseen kiersimme takaisin merenpinnan läheisyyteen ja pistäydyimme viihtyisässä
pubissa.
Satamassa emme
olleet nähneet mainoksia veneajeluista, mutta saimme idean lähteä kiertämään
saaren bussilla. Linja 91 kiertää saaren myötäpäivään ja linja 92 vastapäivään
samaa reittiä. Valitsimme linjan 91, koska se bussi oli lähdössä, kun menimme
bussiasemalle. Yritimme tarjota kuljettajalle käteistä, mutta se ei käynyt
maksuksi. Onneksi meillä oli luottokortti, millä 1,25 punnan maksu henkilöä
kohden sai hoidettua. Kuski oli kaukana kohteliaasta, mutta hyvin hän ajoi
kovin kapeilla ja mutkaisilla teillä. Hämmästyin, miten asuttu saari oli.
Kiersimme melkein koko saaren eikä tien vieressä ollut pitkiä pätkiä ilman
asutusta. Kartan mukaan myös saaren keskusta on taajaan asuttu.
Meillä oli
tarkoitus nousta pois saaren lounaiskulmassa ja kierrellä niemen kärjessä
katsellen merta ja luontoa. Tähän saakka oli ollut poutainen sää, mutta bussin
poistuessa pääkaupungista nousi taivaalle tummia pilviä. Lounaiskulmassa vettä
satoi reippaasti, joten jatkoimme matkaa. Hiljalleen sade hiipui ja lopulta
loppui. Olimme tulleet reitin, ja saaren, pohjoisosiin. Nousimme kyydistä ja
kuljimme jonkun matkaa meren rannalla kulkien. Jatkoimme tietä eteenpäin, mutta
alkoi jälleen sataa. Jäimme bussipysäkille odottamaan toisesta suunnasta
tulevaa bussia, siis 92:sta. Hetken vettä vihmoi aivan turhan paljon, mutta
sateenvarjo ja sadetakki suojasivat melko hyvin. Aikanaan bussi tuli ja
pääsimme mukavamman kuskin kyyditsemänä takaisin samaa reittiä Saint Peter
Portiin. Sadetta lukuun ottamatta reissu oli kiva, ilman sitä se olisi ollut
oikein hieno.
Kello oli
edennyt neljään ja skonssit olivat jo muuttuneet energiaksi. Olimme nälissämme
ja hieman viluissamme märkien vaatteiden vuoksi, joten halusimme syömään
mahdollisimman nopeasti. Tähän aikaan ravintolat ovat pääsääntöisesti täällä
kiinni, mutta onneksi löysimme yhden pizzerian, joka oli auki. Pizzat sopivat
vaihteeksi oikein hyvin. Ruokailun jälkeen kävelimme hiljakseen yöpaikkaamme ja
haimme sieltä matkalaukun. Sää oli jälleen aurinkoinen, joskaan kovin lämmintä
ei tänään enää ollut. Matkalla pistäydyimme Ship & Crown -pubissa ennen
kuin kiireettömästi kävelimme satamaan.
Käytimme
kolmannen kerran Condor Ferriesin laivaa eikä vieläkään alus lähtenyt aikataulun
mukaisesti. Nyt meno oli kuitenkin kunnon haipakkaa, sillä katamariinin
tapainen kulki Englannin Pooleen kolmessa tunnissa. Laiva keinui jonkin verran,
mutta ei häiritseväsi. Olimme Poolessa yhdeltätoista, ja satamasta siirryimme Quay
Hotelliin. Takseja ei näkynyt tässäkään satamassa, mutta matkaa oli vain toista
kilometriä, joten äkkiä se huitaistiin. Poolen kaupungin ranta vaikutti oikein
kivalta paikalta monine ravintoloineen ja pubineen. Harmi, että oli pakko
päästä nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti