Sunnuntai ei nukkumisrytmiäni muuttanut vaan otin aamun rauhassa enkä pitänyt erityistä kiirettä, muttei minulla myöskään ollut tarkoitusta viettää aikaa huoneessa. Suunnitelmani olivat hieman muuttuneet. Minun piti ylittää Cookinsalmi maanantaina iltapäivällä, joten olisin ehtinyt Pictoniin helposti Kaikourasta. Eilen sain sähköpostin varustamolta, jossa kerrottiin, että ylitykseni oli siirtynyt lähtemään 7:30 aamulla ja satamassa piti olla vähintään tunti aikaisemmin. Jouduin varaamaan uuden hotellihuoneen Blenheimistä, mistä on vain puolen tunnin ajo satamaan. Tieto tuli niin myöhään, etten pystynyt perumaan Kaikouran hotellin varausta. Ennen matkaa mietin kovasti varaanko hotellit etukäteen vai luotanko siihen, että vapaita huoneita löytyy. Koronan jälkeen oli hyvin vaikeata arvioida miten ruuhkaista täällä olisi, joten päädyin varaamaan huoneet paria viimeistä lukuun ottamatta. Aika monen motellin edessä on ollut kyltti ”No vacancy”, mutta kyllä tilaakin on ollut. Joissakin kaupungeissa olisin saattanut olla pulassa, jos en olisi etukäteen huonetta varannut.
Alan jo
toistamaan itseäni, sillä tänään oli aurinkoinen ja lämmin päivä. Ettei ihan
kaikki ole toistoa, niin tänään auton mittarissa oli parhaimmillaan 31 astetta.
Oikein mukava ajopäivä siis. Puoli yhdeksältä poistuin Christchurchin kivasta
kaupungista. Liikennettä oli hyvin vähän, joten oli helppo ajella tyhjillä
kaduilla. Tosin pientä haittaakin oli. Jouduin hieman etsimään reittiä ulos
kaupungista, ja selvitettyäni suunnan tein u-käännöksen. Koska muuta
liikennettä ei ollut, en huomannut, että olin yksisuuntaisella kadulla. Näin
kaukana edessä liikennevaloissa useamman auton odottavan tuloa minun kadulle. Ei
auttanut kuin tehdä uusi u-käännös ja toivoa, että nyt menisin oikeaan suuntaan.
Puhelin neuvoi minua ja melko pian olin pohjoisen ulosmenotiellä. Tie 1
pohjoiseen löytyi ja sitä huruuttelin melko harvassa liikenteessä. Aamu oli
oikein kaunis ja ympärilläni oli seesteistä maalaismaisemaa, joten mikäpä oli
Matin ajella.
Waiparassa
poistuin ykköstieltä ja ajoin sisämaahan päin. Menin aina Hamner Springsiin
saakka, vaikkei siellä minulle mitään ollutkaan. Söin siellä kevyen aamiaisen,
joten sekin tuli tänään tehtyä. Hamner Springsistä olisi mennyt hyvin pieni tie
vuorten yli Blenheimiin. Sitä en ole nähnyt missään kartoissa, mutta huomasin
kaupungin infokartassa tiedon tällaisesta. Siinä ilmaistiin, että vaikka 70
kilometriä onkin soratietä, sen pystyy ajamaan tavallisella autolla. Vaihtoehto
houkutteli kovasti, mutta en sitä kuitenkaan käyttänyt. En halunnut olla se
turisti, joka haetaan helikopterilla pulaan joutuneena, koska ei ole tutustunut
riittävästi paikallisiin oloihin. Parempi hölmöillä turvallisesti. Onneksi Waiaun
ja Kaikouran välinen tie oli oikein mukava ajella. Siellä oli mukavasti mäkiä,
oikein kauniita maisemia ja rauhallista.
Kaikourassa
pysähdyin pitemmäksi aikaa. Kävin juomassa kahvin sekä makean palan. Kahvilan
heppu varoitti lokeista, joten varjelin kakkuani tarkasti ja sainkin syötyä sen
itse. Kävelin pitkän aikaa hyvin pitkällä rannalla. Istuskelin rannan kallioilla
katsellen meren liikettä ja hieman kauempana kalliolla olevia merimetsoja,
jotka odottelivat kalastamaan lähtöä.
Sitten ajelin
ykköstietä Blenheimiin. Välillä pysähdyin katselemaan merileijonia, jotka makoilivat
rantakalliolla auringon paisteessa. Pääsääntöisesti ajoin ja katselin molemmille
puolille tietä. Välillä oikealla puolella näkyi mahtavan vihertävänsininen Tyynimeri,
jonka valkoiset mainingit löivät ihastuttavasti harmaaseen rantaan. Välillä tie
kulki sisämaassa, jolloin molemmilla puolin näkyi yllättävän korkeita kellertäviä
vuoria. Täällä on jälleen metsäpalovaroitus huipussaan. Iltapäivä oli jo kovin
pitkällä, kun saavuin Blenheimiin, mistä reilu viikko sitten vuokrasin auton.
Nyt on Eteläsaari kierretty lähes reunoja seuraten ja iso osa kaipaamista paikoista
tuli nähtyä. On ollut aivan mahtava viikko.
Cherylea Motel
ei ole kovin hääppöinen yöpaikka, mutta kyllä täällä yön viettää. Nyt ei
tarvitse pelätä, että huoneeseen tulisi minkään maalaista perhettä, sillä tilaa
on juuri sen verran, että matkalaukku sopii lattialle. Hyvin kuuman päivän hiet
kävin pesemässä pois suihkussa. En pidä ollenkaan ilmastoinnista autossa, joten
käytän vain tuuletinta tai avaan ikkunaa, joten välillä autossa on ollut aika
kuuma, mutta se on ollut minun valintani. Hetken huilin jälkeen kävelin
puolentoista kilometrin päässä olevaan keskustaan, joka oli hyvin hiljainen.
Onneksi muutama ravintola oli auki, joista valitsin intialaisen, joka vaikutti
parhaimmalta ratkaisulta. Chicken tikka masala ei ollut yhtä hyvä kuin kurma edellisessä
paikassa, vaikka otin nyt mausteisimman vaihtoehdon. Palasin ruokailun jälkeen
hotellille valmistautumaan huomisen aikaiseen heräämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti