Bogota

Matkapäivä alkoi jälleen melko aikaisin. Olin aamiaisella pian seitsemän jälkeen ja olin taas ainoa ruokailija. Melko heppoinen oli taas lähtö päivään, mutta tällaisia täällä aamiaiset näyttävät olevan. Olin sopinut respan kanssa, että hän järjestää minulle kyydin lentokentälle 7:45. Paikalla oli auto ja kuski, kuten oli sovittu. Mies oli varmaan respan tuttu, mutta se oli hyvä asia, sillä silloin voi mitä todennäköisemmin kuskiin luottaa. Tähän ainakin pystyi. Lentokenttä sijaitsi melko lähellä Cuscon keskustaa, joten sinne ei kauan ajanut. Hinta oli 25 solia, mutta annoin taskussa olleet kolikot miehelle ja hän vaikutti niistä oikein tyytyväiseltä.

Cuscon lentokenttä ei ollut kovin viihtyisä, mutta tarvittavat asiat toimivat hyvin. Lensin taas LATAM-yhtiöllä, joka vaikuttaa olevan markkinajohtaja täällä Etelä-Amerikassa. Olin tehnyt lähtöselvityksen netissä, mikä toimi hyvin. Terminaaliin tullessa selvitysautomaatin edessä odotti nuori nainen, joka auttoi laukkutarran hankkimisessa. Sitten vein laukun hihnalle, joka vei sen ruumaan. Tälläkin pisteellä oli henkilökuntaa auttamassa ja sain samalla vahvistuksen, että laukku menee suoraan Bogotaan, mikä helpotti toimia Limassa. Turvatarkastus oli hyvin nopea, joten minulla oli jälleen hyvin aikaa ennen lennon lähtöä. Meninkin istumaan yhdelle penkille ja aloin lukea lähtöä odotellessa. Eipä tässä terminaalissa paljon muutakaan voinut tehdä.

Lento Limaan lähti aikataulun mukaisesti. Olin ikkunapaikalla, mutta se ei kovin kauan tuonut iloa, sillä päivä oli aika pilvinen. Välillä pilvien välistä näkyi Andeja ja joitain lumihuippuja, mutta enimmäkseen lueskelin, koska ikkunasta näkyi vain pilviä. Lento kesti vain puolitoista tuntia, joten pian oli Lima allamme. Se oli jälleen suuri kaupunki, mutta ei näyttänyt kovinkaan viihtyisältä. Vihreätä oli vain muutamissa puistoissa, mutta muuten kaikkialla oli vaaleanruskeata ja kuivaa, kuten oli ollut Aricassa, Pohjois-Chilessä. Kone teki komean kierroksen meren yllä laskeutuen sitten kentälle.

Liman lentokenttä oli huomattavasti suurempi kuin Cuscon, mutta se ei kuitenkaan valtava ollut. Täällä jouduin kulkemaan pois terminaalista ja palaamaan takaisin turvaselvityksen kautta. Mietin jäänkö varmistamaan, että laukkuni ei tule hihnalle, mutta uskoin Cuscon henkilökuntaan ja kävelin suoraan odottamatta laukkua. Täälläkin muodollisuudet toimivat oikein hyvin ja pian olin odottamassa lentoa Bogotaan. Kenttä oli ihan viihtyisä, mutta minulla ei ollut kovin paljon aikaa nauttia siitä, sillä vaihtoaika oli vain puolitoista tuntia. Tämäkin kone lähti aikataulun mukaisesti.

Lento Kolumbian pääkaupunkiin kesti melkein kolme tuntia. Pääsääntöisesti oli pilvistä, mutta silloin tällöin näin ikkunapaikaltani vuoristoa ja sittemmin utun takaa viidakkoa ja sen kiemurtelevia jokia. Maan väri oli jälleen miellyttävän vihreä, kun laskeuduimme Bogotaan. Bogota sijaitsee 2 600 metrin korkeudessa, joten hieman olen tullut alemmaksi, mutta riehumaan ei täälläkään voi ruveta. Muodollisuudet toimivat hyvin eikä rajavartija kysynyt kuin hotellin nimen ja pääsin sujuvasti maahan. Laukkuni odotti minua, kun pääsin varsin pitkän kävelyn jälkeen sitä hakemaan.

Täällä en lähtenyt seikkailemaan bussilla, sillä se vaikutti kovin hankalalta. Menin virallisten taksien jonoon ja sain kyydin, joka vei minut turvallisesti perille. Hinta vaikutti korkealta, mutta enpä pystynyt asiaa kiistämäänkään. Bogota oli aivan erilainen kuin kaupungit, joissa olen viime aikoina vieraillut. Heti lentokentältä lähtien kerrostalot olivat siistejä ja uusia. He eivät olleet keskeneräisiä ja ne olivat hyvin maalattuja. Liikenne oli hyvin ruuhkaista, joskin nyt taisi olla ruuhka-aika. Moottoripyöriä oli hyvin paljon ja ne puikkelehtivat kaikkiin koloihin löytääkseen nopeimman reitin eteenpäin. Keskustan liepeillä alkoi tulla enemmän graffiteja ja väliin mahtui kehnompiakin rakennuksia. Bogotassa on jopa kahdeksan miljoonaa asukasta, joskin luvut vaihtelevat lähteestä riippuen.

Minun Regina hotellini sijaitsee La Candelaria -kaupunginosassa, minkä kerrottiin olevan melko turvallinen. Se nähdään huomenna. Respan tiskillä oli yleisiä ohjeita turvallisuudesta, millaisia ei yleensä hotellien auloissa ole. Taksi jätti minut hotellin eteen ja kirjautuminen sujui helposti. Huone on kelvollinen, muttei kovin ihmeellinen. Oli jo pimeätä, kun pääsin huoneeseen. En viitsinyt lähteä katselemaan enää ympäristöä vaan kävin syömässä jonkun käntyn hotellin pienessä ravintolassa ja palasin toisen kerroksen huoneeseen.