Mexico City

Meksikolainen aamiainen oli aikalailla erilainen kuin tähän mennessä tarjolla olleet aamiaiset. Lämpimiä ruokia oli tarjolla huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, mutta ne näyttivät melko erikoisilta heti aamutuimaan. Otin niitä varovasti ja osa ruoista oli oikein hyvän makuisia ja osasta olin tyytyväinen, että otin niitä vain hyvin vähän.

Mexico Cityyn luvattiin mukavan lämmintä päivää, joten olin tyytyväinen, kun pystyin laittamaan jälleen sortsit jalkaan. Etelä-Amerikan lämpimillä seuduilla suuri osa miehistä kulki sortseissa, mutta Meksikossa ei juuri kukaan. Tosin täällä on menossa talvi, mutta ehkei se kuitenkaan ole syynä pitkien housujen käyttöön.

Metroasema Pino Suárez oli aivan hotellin kulmalla, joten sinne oli helppo astella. Käytin onnistuneesti metrokorttiani ja pääsin ajamaan taas metrolla. Ensimmäisellä linjalla oli kovin väljää, mutta kun vaihdoin tummankeltaiselle linjalle alkoi vaunu täyttyä, joskin olin päässyt istumaan, joten asia ei suuresti huolettanut. Istuin kyydissä toiseksi viimeiselle asemalle, Copilco, saakka.

Tulin katsomaan Meksikon olympialaisten stadionia, joskin luulin, että lähistöllä olisi muutakin mukavaa katseltavaa, mutta olin väärässä. Stadion itsessään oli ihan hieno, mutta ei se kuitenkaan tarjonnut kovin paljon ihasteltavaa. Kävely oli kuitenkin mukavaa, vaikkei täällä kovin paljon ihmeteltävää ollutkaan.

Palasin takaisin metroasemalle. Capilcosta palasin takaisin pohjoiseen Centro Médico -asemalle, missä vaihdoin ruskeaan linjaan. Tacobayan päätepysäkillä minun piti vaihtaa pinkille linjalle, mutta se oli jostain syystä suljettu, joten jouduinkin ajamaan oranssilla kaksi asemanväliä pohjoiseen. Siellä nousin pois maan alta ja lähdin katselemaan suurta Chapultepecin puistoa. Puisto on latinalaisen Amerikan toiseksi suurin puisto ja suuri se olikin. Ihmisiä oli hyvin paljon viettämässä sunnuntaita ja sää oli siihen erinomainen. Suurten puiden alla oli oikein mukavan lämmintä, mutta ei kuumaa. Puistossa oli myös paljon myyjiä, jotka tarjosivat ruokia ja myös kaikkea mahdollista turhaa krääsää. Kuulin kauempana olevan myös esityksiä, mutta niitä en mennyt katsomaan. Puistossa oli paljon pitkäpyrstöturpiaaleja, jotka ovat suuria mustia lintuja, joilla on hyvin voimakas ääni.

Oikein mukavan puistokävelyn jälkeen palasin kaupungin kaduille. Lähdin etenemään kohti koillista pitkin Reforma-katua. Katu oli hyvin leveä ja tietenkin vilkas. Jalkakäytävillä oli sen sijaan aika väljää, joten siellä oli helppoa ja leppoisaa kävellä. Tasaisin välein kadulla tuli suuria liikenneympyröitä, joiden keskellä oli komeita patsaita tai välillä vähemmän komeita. Nämä liikenneympyrät eivät tainneet olla kuitenkaan liikenneympyröitä, sillä autot ajoivat niistä suoraan molemmilta puolin ympyrää. Niistä kuitenkin sai kääntyä muihinkin suuntiin, joten en oikein ymmärtänyt miten homma toimi. Eivät tuntuneet kaikki autoilijatkaan ymmärtävän ja näin joitain erikoisia väistöliikkeitä kunkin etsiessä omaa reittiään.

Pitkä kävely teki nälkäiseksi, mutta onneksi ison kadun varrella oli myös ravintoloita. Valintani ei osunut ihan nappiin, mutta huonomminkin on matkan aikana käynyt. Tilasin päivän kalan, jonka lajia en tiedä, mutta se oli kuitenkin ihan maistuva valkoinen kala. Tarjoilija osasi ihan hyvin englantia ja nautti sen käytöstä. Tilasin ruokajuomaksi Corona-oluen, joka aiheutti tarjoilijassa iloisen reaktion, joka johti nyrkkitervehdyksen vaihtoon.

Ruokailun jälkeen jatkoin etenemistä samaa katua pitkin, kunnes käännyin kohti Palacio de Bellas Artes. Saman tien leppoisa kävely muuttui väkijoukossa kulkemiseksi. Ihan yhtä paljon ei ihmisiä ollut kuin eilen, mutta repusta ja puhelimesta piti pitää koko ajan huolta. Muuten kulkeminen oli ihan mukavaa, joskin pidin enemmän väljemmästä menosta, jolloin sai oman kulkunsa mitoittaa ilman muiden toikkarointeja. Kävelin mahtavalle Zócalolle, mistä oli tuhannet tuolit viety pois ja aukio oli mukavampi. Kiersin vielä vähän kauemmaksi, mutta voimat ja intokin alkoivat loppua. Kävelin kovassa ruuhkassa takaisin hotellille. Puhelin kertoi, että kävelyä tuli tälle päivällä 20 kilometriä.

Mexico City on todella suuri kaupunki enkä oikein hahmota, missä kaikkialla täällä kannattaisi käydä. Joka tapauksessa oli oikein kiva kävellä siellä missä kävelin ja päivä oli mukava.