12.6.2017 Minori

Aamu Tarominassa oli kirkas ja Etna näkyi huoneemme ikkunasta selkeästi. Sen huipulta nousi kevyttä savua, mikä todisti tulivuoren olevan aktiivinen. Ihan hyvän aamiaisen jälkeen kiikutimme matkalaukun monta kerrosta alempana olevalle kahden auton parkkipaikalle, missä Fordimme meitä odotteli. Melkoisia kiemuroita piti jälleen ajaa ennen kuin pääsimme pois Taorminasta Messinaan vievälle moottoritielle. Vajaan 50 kilometrin matka maksoi kaksi euroa, joten nämä tullit eivät estä moottoritiellä ajoa. Sisilia jäi tällä kertaa melko vähälle tutustumiselle, mutta aiemmalla matkalla olimme kiertäneet Etelä-Sisilian kiinnostavat kohteet, joten nyt pystyimme keskittymään vain pohjoiseen.

Messinassa liikennettä oli varsin runsaasti, mutta pääsimme kätevästi liikenteen mukana soljuen rannan tuntumaan. Opasteiden mukaan ajoin lautta-asemalle, mutta siellä olivat kaikki portit kiinni eli koko toiminta oli lopetettu. Miksi sitten edelleen oli liikennemerkit ohjaamassa autoilijoita tähän paikkaan? Suuntasin vastakkaiseen suuntaan ja vajaan viiden kilometrin päästä löysimme toisen lauttayhtiön, joka oli toiminnassa. Seija kävi ostamassa 38 euron lipun mantereelle eikä hinnasta voinut tinkiä. Ajoitus oli erinomainen, sillä odotusta tuli korkeintaan viisi minuuttia. Matka mantereelle kesti puolisen tuntia, mikä oli ihan sopiva aika viettää merellä. Poistuminen lautalta oli jälleen kauheata koohaamista. Jokainen tunki pieneenkin väliin, jotta pääsisi hieman aikaisemmin pois aluksesta. Nyt on lauittamatkat tällä reissulla tehty ja se on ihan hyvä asia.

Meillä oli tänään ajopäivä. Siirryimme Sisiliasta Amalfin rannikolle lähelle Napolia. Suurimmaksi osaksi ajoimme moottoritietä säästääksemme aikaa. Täällä moottoritie oli ilmainen, minkä otimme mielihyvin vastaan. Tie oli huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Sisiliassa, missä teissä oli paikoin suuria koloja. Tunnelit olivat ikävän kapeita ja pimeitä, mutta mantereella ne olivat huomattavasti leveämpiä. Jos oli Sisilia ja Sardinia olleet mäkisiä, niin oli myös Italian saappaankärki sekä myös nilkka olivat samanmoutoisia. Cilenton alueella poistuimme isolta tieltä ja ajoimme jonkin aikaa pienempiä teitä. Se ei kovin suuri kokemus ollut. Pysähdyimme ainoastaan pari kertaa ottamaan dieseliä tai syömään välipalaa.

Neljän jälkeen tulimme Salernoon ja siitä jatkoimme pientä tietä Amalfin rannikolla olevaan Minorin pikkukaupunkiin. Amalfin rannikko on hyvin kuuluisa kauneudestaan ja jyrkistä rannoista, jotka päätyvät siniseen mereen. Tie rannikon halki kulkee hyvin mutkaisena seuraten tiiviisti kallioista rinnettä. Tunneleita ei ole, joten rinteillä kulkeva kapea tie on täynnä mutkia. Yhtään sadan metrin suoraa ei monen kymmenen kilometrin rannikkokaistaleella ole. Vastaan tuli runsaasti henkilöautoja, lukuisia vespoja, jotka puikkelehtivat pienestäkin raosta sekä busseja, jotka huitaisevat vastaan yhtään hiljentämättä. Välillä tuntui, ettei kaksi autoa voi sopia ahtaasta paikasta, mutta niin vaan tilaa löytyy.

Saimme auton yleiselle pysäköintialueelle eikä yö maksanut kuin kymmenen euroa. Hotelli on ihan mukava ja huone iso, joskin siellä ei ole kuin pieni takapihalle näyttävä ikkuna, mutta se ei meitä murehdituta. Lähdimme katselemaan Minoria, mutta varttitunnissa olimme kiertäneet koko paikan. Meiltä oli käteinen loppunut, mutta pitkän kiertelyn jälkeen löysimme pankkiautomaatin ja nyt on jälleen euroja kukkarossa. Minori oli kovin pieni paikka, mutta täällä on tähän aikaan paljon turisteja ja niille paljon ravintoloita. Kävimme parissa juomassa ja yhdessä syömässä salaatin sekä kotletin ja molemmat olivat onnistuneita valintoja. Aurinko pakeni vuorien taakse, mutta kylässä oli aivan mahtavan lämmintä. Oli todella mukavaa kävellä, katsella ja ihastella miellyttävän lämmön väijyessä ympärillä.

Jo näytti siltä, että ruttoni olisi parantunut, mutta karseet punaiset läntit jatkavat oloaan pohkeissani. Sain jo palautetta eräältä paikalliselta, joka ohittaessaan minut päivitteli, että ovat tainneet moskiitot syödä jalkojani. Kävimme apteekissa ostamassa antihistamiinia, joka ehkä auttaisi asiaa. Jalkojen tilaa kuvaa se, että apteekkaria puistatutti katsoessaan pohkeitani.