15.6.2017 Siena

Seija kävi pitkästä aikaa juoksemassa, vaikka Urbinon kadut eivät kovin hyvää reittiä tarjonneetkaan. Tässä B&B:ssä ei ollut aamiaista, joten tämän olisi pitänyt pelkkä B. Niin pakkasimme kampsut ja poistuimme yöpaikasta kahdeksan aikaan. Poistuminen kaupungista sujui hyvin eikä liikennettä ollut kovin paljon maanteilläkään, kun ajoimme Arezzon kautta Pienzaan. Maaseutu oli kumpuilevaa ja vihreätä ja sitä oli kiva katsella ajamisen lomassa. Välillä oli jälleen mutkaisia teitä ylös ja sitten taas alas. Tiet olivat kuitenkin verrattain leveitä, mutta eivät silti saaneet Seijan suosiota.

Olimme Pienzan pikkukaupungissa mukavasti kymmenen aikoihin. Autolle löytyi parkkipaikka kaupungin ulkopuolelta, sillä kaupunkiin saa ajaa ainoastaan asukkaat ja sen kapeita katuja astellessa ymmärsi syyn. Paavi Pius II syntyi 1400-luvulla Pienzassa ja päästyään jumalasta seuraavaksi hän päätti rakentaa kotikaupunkinsa uudelleen Renessanssin ihanteiden mukaisesti. Kolmessa vuodessa Pius II rakennutti komean palatsin, katedraalin ja joitain rakennuksia niiden ympärille valtavilla kustannuksilla. Sitten mies kuoli eikä Pienza enää kiinnostanut ketään. Kaupunki jäi pieneksi, mutta on edelleen malliesimerkki Renessanssi-ihanteellisesta kaupungista. Kaupunki oli nopeasti katsottu ja koska emme arkkitehtuurisia ihmeitä ymmärtäneet, menimme kiertelyn jälkeen syömään pizzan palan sekä croissantin kivassa pikku kahvilassa.

Matka jatkui pohjoiseen päin. Olimme tulleet Toscanaan, mikä tiesi maisemien muuttumista kauniin kumpuilevaksi keltaisten viljapeltojen ja vihreiden sypressien sekä muiden puiden laikuttaessa näkymiä. Maisemat olivat erittäin tasapainoisia ja hyvin miellyttäviä katsella. Tiet olivat melko suoria, joten ehdin hyvin nautiskella myös ympäristöstä. Saavuimme Sienaan yhden aikoihin ja siellä oli jälleen liikennettä runsaasti. Löysimme melko helposti vanhan kaupungin länsipuolella olevalle pysäköintihallille. Sieltä kapusimme pitkän ja jyrkän nousun Sienan vanhaan kaupunkiin. Miksi nämä kaupungit on rakennettu kukkulan huipuille, kun vieressä olisi sopivaa alavaakin maata? Tämä menee jo toistoksi, mutta tänäänkin oli todella kuuma päivä, vaikka taivaalla pilviä välillä kulki. Lämpötila nousi selvästi yli 30 asteen ja oli aiempaa hiostavampaa kosteuden lisäännyttyä.

Olimme olleet puolisen tuntia Sienassa, kun saimme tekstiviestin B&B:n emännältä. Ilmoitimme, että olemme kaupungin toisella puolella tunnin kuluttua. Laskeuduimme takaisin parkkihallille ja lähdimme kiertämään Sienaa. Navigaattori olisi ajattanut meidät vanhan kaupungin läpi, mutta käytyäni siellä huomasin, että sieltä ei oikeasti ole mahdollista ajaa. Jouduimme kiertämään kaupunkia suuntavaiston avulla, koska navigaattori ohjasi aina keskustan kautta. Viimein uskoin päässeeni jo kaupungin itäpuolelle ja aloin seuraamaan navigaattorin ohjeita. Aika pian olin kävelykadulla ihmisten keskellä ja päädyin pienelle aukiolle, missä oli Sienan kuuluisimman pankin konttori. Palasin äkkiä takaisin ja jatkoin kiertoa itään päin. Lopulta löytyi Porta Romana, jonka Seija löysi opaskirjan kartasta. Nyt uiskalsin seurata navigaattoria, joka toi meidät kovin ahtaiden kävelykatujen, joilla sai ajaa, jos oli menossa asunnolleen, kautta oikeaan paikkaan. Oikein viehättävä Morgana oli meitä vastassa. Hän ohjasi minut autotallille, mihin sain laittaa auton yöksi parkkiin. Autotallin aukko oli hyvin kapea ja Ford sopi sisään ainoastaan peilit sisään käännettyinä ja silti toinen peili raapaisi seinää. Morgana ohjasi minua ajamaan sisään halliin, mutta hänen avunsa olivat aivan jossain muualla kuin ajo-ohjeiden antamisessa.

Huoneemme on varsin tilava ja viihtyisä. Pian asettautumisen jälkeen lähdimme katselemaan Sienaa paremmin. Se on erittäin hieno kaupunki. Kapeahkot ja vilkkaat kujat sekä kadut ovat hyvin miellyttäviä kävellä ja katsella. Turisteja on täälläkin paljon, mutta pääkadut ovat sen verran leveämpiä, että tänne sopii huomattavasti enemmän kulkijoita ilman tungosta kuin esimerkiksi Caprilla. Sienassa on kaksi aivan mahtavaa paikkaa. Keskusaukio, Piazza del Campo, on yksi hienoimmista aukioista, mitä olen ikinä nähnyt. Se on erittäin suuri, ja poikkeuksellisesti aukio on selkeästi kalteva, mikä antaa sille aivan erilaisen tunnelman. Aukion ympärillä on suuria rakennuksia, joista komean kellotornin omaava katedraalimuseo varastaa suurimman huomion. Hieman aukiosta länteen on erittäin komea katedraali. Ulkoa päin turhankin koristeltu kirkko on sisältä erittäin hienojen maalausten, veistosten ja kaiverrusten peittämä mestariteos.

Kävimme asunnosta poistuttuamme ensin Piazza del Campon kahvilassa nauttimassa kylmät juomat. Kuumalla aukiolla juomat maistuivat erinomaisilta, mutta siitä huolimatta nautin huomattavasti enemmän aukion katselusta. Kävimme kiertelemässä hieman kauempana ja etsimme sopivaa ruokapaikkaa, mutta lopulta palasimme takaisin keskusaukiolle ja menimme toiseen ravintolaan. Tällä kertaa molempien ruoka oli pettymys. Seijan kreikkalainen salaatti sisälsi paljon salaattia, mutta ei paljon muuta. Minun kaniateria, siis pupu, oli kuivaa eikä tuottanut muuta kuin nälän siirtymisen. Ruokailun aikana oli taivaalta pudonnut muutamia pisaroita tummista pilvistä, mutta kunnon sadetta ei tullut, joten jatkoimme kaupungissa kiertelyä. Seija pistäytyi taulukaupassa ja osti kivan näköisen pienen maalauksen. Kiersimme katedraalille ja sieltä takaisin lähelle suurta aukiota, kun Seija päätti palata taulukauppaan ja sieltä tuli mukaan toinen selvästi suurempi ja hieman erilainen maalaus.

Taivaan tummista pilvistä alkoi sataa enemmän, mutta edelleen kyseessä oli enemmän kuuro kuin kunnon sade. Päätimme kuitenkin palata asunnolle lepäämään, mutta reitti kulki jäätelökaupan kautta Seijan ostaessa ison kulhon maistuvaa jäätelöä. Palasimme Sienan keskustaan illan alkaessa pimentää kaupunkia. Menimme tietenkin suurelle aukiolle ja siellä istumaan yhteen monista terasseista. Viinin ja oluen mukana tuli jälleen naposteltavaa, joten muuta iltapalaa emme tarvinneet. Ihmisiä oli aukiolla valtavasti ja vauhdikasta menoa oli oikein mukava katsella. Illan pimetessä aukio näytti erilaiselta, mutta ei yhtään vähäisemmältä kuin auringon paisteessa.

Juomien jälkeen Seija palasi suoraan asunnollemme, mutta minä kävelin vielä vastakkaisessa suunnassa olevalle katedraalille katsomaan iltavalaistusta. Kirkko oli edelleen komea. Palasin hiljalleen takaisin päin, kun minut pysäytti joku uskonnollinen kulkue. Aluksi muutaman pappismiehen jälkeen tuli parikymmentä värikkäiden lippujen kantajaa. Niitä seurasi jälleen pappeja, minkä jälkeen käveli satoja tavan uskovaista. Sitten oli jälleen pappeja, munkkeja ja muita, joilla oli jonkun värinen kaapu päällä. Kaikki lauloivat jotain uskonnollista laulua ja astelivat hiljalleen kohti katedraalia. En tiedä minkä vuoksi kulkue kulki, mutta kiva oli sitäkin katsella. Kävelin hiljakseen Piazza del Campon halki ja nautin edelleen sen hienoista puitteista sekä vähintään 25 asteen lämmöstä, joka hiveli mahtavasti hipiää. Täällä oli tänään aivan mahtavaa olla.